Kuolemaan tuomitun viimeinen laulu

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Vuosi 1996 oli Kakolassa tietyssä mielessä ennätyksellinen. Sieltä karkasi vuoden aikana 10237 vankia. Lehtimiehet alkoivat kysellä syitä outoon pakoaaltoon.

Kakolan johtaja selitti:
- Sesonkien ja vankeinhoidon johtokunnan syytä!

Lehtimiehet:
- Miten niin?

Vankilanjohtaja:
- No, kun oli karkausvuosi, useita avoimien ovien päiviä ja vankeinhoidon johtokunta keskitti syksyllä 1995 Kakolaan kaiken vankeinhoitolaitoksen piirissä tapahtuvan pakoputkien valmistuksen.

Vanginvartija hermostui erääseen vankiin, koska vanki kyseli samaa asiaa jatkuvasti.

Vartija:
- Ja nyt sinä kyllä lakkaat kyselemästä ja juoksuttamasta minua koko ajan! Kyllä minä sitten sanon, koska on vuosi 2030!

Tuomari tutki syytetyn papereita.

- Onpas teillä melkoinen rikosrekisteri. Murto, varkaus, pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, raiskaus, raiskaus, raiskaus...

- Joo, mulla kesti aikansa ennen kuin tajusin, mihin kannattaa erikoistua.

Vanki valitti toiselle:
- Se on sitä mun tuuriani, että mä tänne päädyin. Olin murtautumassa pankkiin, kun näin vanhan vartijan istumassa tuolilla. Löin häntä patukalla päähän.

Toinen vanki kysyi:
- Kuoliko hän?

Vanki:
- Ei. Hän heräsi.

Nuori vaimo tuli katsomaan miestään vankilaan:

- Minä en käsitä, kuinka kestät sen, kultaseni. Minä en koskaan pystyisi olemaan ilman seksiä kuutta kuukautta!

Mikä on pahinta vankilassa?
- Joutuu olemaan seepran puvussa eikä saa juosta vapaasti savannilla.

Vaimo miehelleen vankilan tapaamishuoneessa:
- Huomasitko sen viilan, jonka leivoin kakkuun?
- En. Joudun huomenna leikkaukseen.

Vartija:
- Taasko te olette täällä vankilassa? Oleskelunne täällä ei olekaan parantanut teitä.

Vanki:
- Kyllä se niinkin teki, mutta haluan tulla vieläkin paremmaksi.

Murto-Ville valitti vankilan pastorille:
- On täysin naisten syytä, että olen taas täällä.

Pastori:
- Niin, viini, laulu ja naiset...

Vanki:
- Ei kun kaksi muijaa huomasi minut ikkunasta ja soitti poliisin paikalle.

Kaksi vankia joutui samaan selliin ja aloittivat keskustelun:

- Paljonko sait kakkua?
- Viisi vuotta.
- Minä sain kymmenen vuotta. Ota sinä tuo ovenpuoleinen punkka, kun pääset ensiksi pois!