


Yhteistyökumppanin mainos:


Taunon autosta puhkesi rengas mielisairaalan kohdalla. Jotenkin mies onnistui hukkaamaan rengaspultit ja haikaili miten tästä nyt selvitään.
Aidan toiselta puolelta hoidokki ehdotti:
- Ota kolmesta muusta renkaasta yksi pultti vararenkaan kiinnittämiseen, näin selviät ainakin varaosaliikkeelle asti!
Tauno ihmetteli:
- Ethän sinä mikään hullu ole...
Hoidokki siihen:
- Kyllä minä hullu olen, mutten tyhmä!
Nainen meni lääkärille ja kertoi:
- Otin aurinkoa ja mehiläinen lensi “sinne“, mitä teen?
Lääkäri:
- Käskekää miehenne sivellä hepin päähän hunajaa ja sitten työntää se sinne, niin mehiläinen tulee heppiin tarttuneena ulos.
Nainen:
- Mutta kun minulla ei ole miestä niin voisitko sinä tehdä sen?
Lääkäri vastusteli aikansa mutta myöntyi ja työnsi varovasti hunajaisen heppinsä sinne.
Hetken päästä hän aloitti kiivaat työnnöt ja huohotti:
- Muutin taktiikkaa, mä tapan sen!
Miksi kutsutaan oikeuslääkäriä joka ei pysty puhumaan totta?
- Patologinen valehtelija
- Tohtori, paljonko elinaikaa minulla on jäljellä?
- Kymmenen.
- Vuottako? Minähän ehdin tehdä siinä ajassa vaikka mitä!
- Yhdeksän... Kahdeksan...
Vihtori oli hoidettavana psykiatrisessa hoitolaitoksessa.
Yöhoitaja piipahti hänen huoneessaan ja totesi, että Vihtori oli kiinnittänyt peltisen pesuvadin seinälle roikkumaan, pohjapuoli huoneeseen päin.
Kun potilas näytti olevan hereillä, yöhoitaja kysäisi:
- No minkäs vuoksi Vihtori on kiinnittänyt pesuvadin seinälle roikkumaan?
- Se on minun seinäkelloni, kun muutakaan ajannäyttäjää ei minulla ole.
- Vai niin... No, osaakos hän nyt sitten sanoa, paljonko kello on tällä hetkellä?
Vihtori otti yöastian ja pamautti sillä vatia niin että seinä tärisi. Naapurihuoneesta kuului huuto:
- Jumalauta! Kello on puoli kaksi yöllä ja taas se hullu hakkaa seinään!
Ambulanssi kaahasi sireeni ja vilkkuvalot päällä hakemaan potilaan kotoaan.
Matkalla potilas kysyi kivuissaan:
- Viettekö minut sairaalaan?
Ensihoitaja vastasi:
- Ei, vaan keskustelupalstan kommenttiosastolle, koska siellä ne todelliset asiantuntijat ovat.
Kirurgi potilaan vieressä:
- Rauhoitu Pekka, se on vaan pieni rutiinileikkaus.
Potilas totesi:
- Ei minun nimeni ole Pekka?!
Siihen kirurgi:
- Tiedän. Se on minun nimeni...
Kaksi lääkäriä keskustelee.
- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.
Potilas kysyy apteekissa:
- Voinko ottaa tämän lääkkeen ripulin kanssa?
Apteekkari:
- Kyllä voit, mutta se maistuu paremmalta veden kanssa.
Miten patologi rentoutuu?
- Hän avaa romaanin.








