


Mainos:


Eräs perisavolainen synnytyslääkäri kertoi kollegalleen erikoista kokemustaan.
Lääkäri kertoi:
- Kerran vastaanotolle oli tullut mustalaisrouva. Huomasi, että kaikki oli muuten kunnossa, mutta lapsi oli syntymässä väärinpäin. Eipä siinä muuta kuin mitä yleensä tehdään: Käännettiin lapsi toisinpäin.
Toinen lääkäri totesi:
- Harva sitä on päevystysvuoron lomassa kiäntännä rommaanin.
Mies meni lääkäriin. Lääkäri kysyi mikä vaivaa. Mies alkoi luettelemaan:
- Aina kun aamulla nousen ylös, oikeassa takareidessä tuntuu ihan kun olisi kastunut, vaikka kädellä kokeillen on ihan kuiva. Lisäksi maksan tienoilla tuntuu ikäänkuin puukonpisto silloin tällöin. Joka ilta tulee ihan yhtäkkiä hirveän kuuma ja hiki valuu, vaikka istun paikallani ja huoneenkin lämpö on vakio. Sen lisäksi korvat alkavat välillä ihan yhtäkkiä soimaan tosi voimakkaasti, sellainen häiritsevä vinkuminen, ikäänkuin tinnitus, joka sitten kuitenkin menee ohi. Mitähän tämä kaikki voisi olla?
Lääkäri vastaa:
- Joo. Tämä on klassinen esimerkki aivan uudesta sairaudesta nimeltään Luulomioosi. Kas tässä lääkkeeksi yksi aski Tic-Tac-pastilleja. Otatte näitä aina kun oireita ilmenee.
Sokeaksi tekeytynyt nainen meni lääkäriin toiveissa saada eläkepaperit.
Mieslääkäri alkoi kesken tutkimusta runkata, jolloin nainen huusi:
- Kerrankin näkee!
- Potilas kertoo, että aamujäykkyys kestää 2 tuntia.
- Vasen nilkka murtunut pari vuotta sitten, kipsissä.
- Lyönyt päänsä ja ottanut siihen 18 kpl 800 mg tabletteja ja viinaa. Alcometer 2.8 promillea. Päätä särkee yhä.
- Tänään havainnut ranteessa kiputilan läimäytettyään kuuroa kissaa.
- Talvella ollut uimassa avanteessa.
Kaksi lääkäriä keskustelee.
- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.
Sinkkumies meni lääkäriin ja sanoi:
- Lupaattehan ettette naura?
Lääkäri vastasi:
- En tietenkään naura. Olen ammattilainen. Kahdenkymmenen vuoden aikana en ole koskaan nauranut potilaalleni.
Mies sanoi huojentuneena:
- No hyvä juttu.
Mies riisui housunsa ja näytti pienimmän peniksen, jonka lääkäri oli koskaan kohdannut. Suunnilleen puolikkaan AAA-pariston kokoinen. Lääkäri ei kyennyt hillitsemään itseään, alkoi hihittää ja putosi lopulta tuoliltaan.
Viiden minuutin kuluttua lääkäri rauhoittui ja nousi takaisin jaloilleen.
Lääkäri sanoi kurkkuaan karautellen:
- Olen hyvin pahoillani, että kävi näin. Lääkärin kunniani kautta lupaan, että tämä ei toistu. Mikä olikaan ongelmanne?
Sinkkumies vastasi:
- Hyttynen pisti ja se on pahasti turvoksissa...
Zombie meni akuuttin, ja valitti huonoa oloa...
Lääkäri kotiutti potilaan akuutista, mutta passitti hänet samalla mielenterveystutkimuksiin.
Syy selvisi lääkärin kirjoittamasta statuksesta potilaan diagnoosissa:
- Dysforminen kehonkuvanhäiriö.
Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.
Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.
Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.
Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.
Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:
- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?
Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.
Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:
- Äiti, missä mun pesukinnas on!?
Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.
Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.
Vihtori oli hoidettavana psykiatrisessa hoitolaitoksessa.
Yöhoitaja piipahti hänen huoneessaan ja totesi, että Vihtori oli kiinnittänyt peltisen pesuvadin seinälle roikkumaan, pohjapuoli huoneeseen päin.
Kun potilas näytti olevan hereillä, yöhoitaja kysäisi:
- No minkäs vuoksi Vihtori on kiinnittänyt pesuvadin seinälle roikkumaan?
- Se on minun seinäkelloni, kun muutakaan ajannäyttäjää ei minulla ole.
- Vai niin... No, osaakos hän nyt sitten sanoa, paljonko kello on tällä hetkellä?
Vihtori otti yöastian ja pamautti sillä vatia niin että seinä tärisi. Naapurihuoneesta kuului huuto:
- Jumalauta! Kello on puoli kaksi yöllä ja taas se hullu hakkaa seinään!
Mitä eroa on rektaali- ja kainalokuumemittareilla?
- Maku.








