


Mainos:


Pitäneekö paikkansa, että Laihialla on kunnanjohtaja saanut potkut tuhlaavaisuuden takia.
Oli kuulemma mennyt sanomaan vieraille notta:
- Tuhannet kiitokset käynnistänne.
Laihian varuskunta tunnettiin nimellä:
- Nuukalaislegioona.
Laihialaismummo raahasi kahta suurta matkalaukkua.
Vapaa taksi ajoi ohi, pysähtyi ja kuljettaja kysyi:
- Minne matka?
- Rautatieasemalle. Paljonko kyyti maksaa?
- 20 euroa.
- Entä laukut?, mummo tivasi.
- Ne eivät tietenkään maksa mitään.
- Sepä hyvä. Vie sinä matkalaukut, niin minä kävelen perästä, mummo päätti.
Laihialainen poika oli Vaasassa juhlimassa ja kertoi juhlista isälleen kotona.
- Säästin vitosen kun juoksin junan perässä kotia.
Miten laihialainen laihduttaa?
- On syömättä.
Miten laihialaiset säästävät sokeria?
- Nauravat kahvia juodessaan makeat naurut.
Laihialla on oikeasti olemassa oleva paikallinen nähtävyys ”Nuukuuren museo”, mikä on maanantaisin kiinni.
Laihian laitamilta muuvan pariskunta tuli kerran tutustumaan museoon. Sattui vaan olemaan se maanantai.
Siihen pariskunnan emäntä totesi:
- Olipa hyvä, että oli maanantai. Säästettiin pääsylippujen hinta.
Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.
Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:
- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.
Minkälainen on laihialainen kesäkeitto?
- Keitetään vettä kukallisessa kattilassa.
Laihialaisisäntä tapasi kylän raitilla miehen, joka pelasti hänen poikansa hukkumasta Laihianjokeen.
– ”Sinäkö se pelastit poikani hukkumasta?”
johon pelastaja sitten vastasi:
– Juu, minä se olin.
Isäntä jatkoi sitten, että
–”Sitä minä vaan että missä sen pojan pipo on?”











