


Yhteistyökumppanin mainos:


Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.
Morsian nuuhkaisi ilmaa ja mainitsi:
- Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.
Sulhanen nuuhkaisi myös ja totesi:
- No niimpä tuli.
Morsian jatkoi:
- Mites olisi... paluumatkalla...?
Sulhanen katsoi morsiantaan pilke silmäkulmassa ja vastasi:
- Taisitpa arvata ajatukseni...
Morsian laittoi silmät kiinni ja totesi:
- Niin.. Mmmhh!
Sulhanen:
- Oikein. Käymme paluumatkalla myös nuuhkimassa.
Miksi laihialaismies karjahtaa sydämensä pohjasta saadessaan orgasmin?
- Hän tajuaa viime hetkellä, että nyt kaikki menee omasta pussista.
Laihialainen pariskunta oli voittanut loton päävoiton, useita miljoonia euroja.
Voiton jälkeen emäntä kysyi huolestuneena mieheltään:
- Mitä ihmettä me nyt tehdään noiden kerjuukirjeiden kanssa?
Isäntä vastasi:
- Eiköhän vaan jatketa ihan entiseen malliin. Vie ne kirjeet mennessäsi postiin!
Millainen on laihialainen autostereo?
- Vaimo jäkättää edessä ja anoppi takana.
Mistä tietää että lentokone kulkee Laihian yltä?
- Vessapaperia roikkuu pyykkinaruilla kuivumassa.
Laihialaistalon poika lähetti kirjeen kotiin ja pyysi rahaa, Mitäpä muutakaan.
Vastauskirjeessä isä vastasi:
- Oheisena pyytämäsi viisikymppinen. Huomauttaisin samalla kirjoitusvirheestäsi, viisikymppinen kirjoitetaan yhdellä nollalla, ei suinkaan kahdella.
Miksi laihialaiset eivät puhu ja rikastuvat?
- Vaikeneminen on kultaa!
Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.
Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.
Kaverukset olivat vaiti.
Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.
Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.
Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.
Sotilas:
- Tiesitkö että Laihialle on perustettu uusi joukko-osasto.
Toinen Sotilas:
- Älä ihmeessä, minkä niminen?
Sotilas:
- Nuukalaislegioona.
Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.
Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:
- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.











