Laihialainen kesäkeitto

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialainen meni peruskouluun, mutta ei jaksanut opetella yhdyssanoja.

Pappi kirkossa ennen kolehdin keräämistä:
- Ylhäältä on tullut tieto että enää ei tarvitse laittaa nappeja kolehtiin. Enkelit ovat saaneet vetoketjun pukuihinsa.

Mitä yhteistä on laihialaisella ja kasvissyöjällä?
- Kumpikaan ei halua maksaa.

Laihialainen poika oli päässyt käymään kirkonkylällä ja kotiin palattuaan selitti isälleen:

- Säästinpä linja-autorahan, kun juoksin sen perässä kotiin.

Siitäpä isä suuttui ja torui poikaansa:

- Olisit juossut taksin perässä, niin olisit säästänyt enemmän!

Laihialaispoika innostui naimisiinmenosta niin, että meni ostamaan rasian hedelmäpastilleja!

Hääpäivän iltana hän sitten avasi sen, antoi morsialleen yhden, otti itse yhden, sulki rasian ja laittoi piironginlaatikkoon.

Sanoi sitten:
- Loput säästetähän kakaroolle.

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.

Laihialainen pariskunta oli voittanut loton päävoiton, useita miljoonia euroja.

Voiton jälkeen emäntä kysyi huolestuneena mieheltään:

- Mitä ihmettä me nyt tehdään noiden kerjuukirjeiden kanssa?

Isäntä vastasi:

- Eiköhän vaan jatketa ihan entiseen malliin. Vie ne kirjeet mennessäsi postiin!

Laihialaismies ja savolainen juttelivat.

Savolainen:
- Minulla on niin punaposkinen ja pyöreä emäntä. Hän tekee hyvää ruisleipää ja kalakukkoja.

Johon Laihialainen:
- Meillä emäntä saa syödä leipäkakun reunat ja eukko hangataan loppuun asti luita myöten.

Laihialaispariskunta lomaili Alpeilla. Siellä heidät yllätti lumivyöry ja heidän mökkinsä hautautui hankeen.

Parin päivän kuluttua kuului koputusta:
- Täällä Punainen risti, onko siellä ketään?

Laihialaispariskunta vastasi:
- Menkää pois, olemme jo antaneet keräykseen rahaa.

Laihialainen oli matkalla ja yöpyi hotellissa.
Portieeri kantoi laihialaisen laukut ylös ja jäi käsi ojossa odottamaan juomarahaa.

Laihialaisen sydäntä raapaisi, mutta lopulta hän kaivoi taskunpohjiaan ja ojensi portieerille jotain ja sanoi:
- Tässä sinulle kahvikupiillista varten.

Portieeri kiitti, meni käytävään ja avasi siellä kouransa. Kädessä oli kaksi sokeripalaa.