Laihialainen rasvaimu

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Miten Laihian poliisi valmistaa kyynelkaasua?
- Syömällä papuja ja sipulia.

Laihialainen kansanviisaus:
- Rahasi riittävät vaikka loppuiäksesi kunhan et osta mitään.

Laihialla on oikeasti olemassa oleva paikallinen nähtävyys ”Nuukuuren museo”, mikä on maanantaisin kiinni.

Laihian laitamilta muuvan pariskunta tuli kerran tutustumaan museoon. Sattui vaan olemaan se maanantai.

Siihen pariskunnan emäntä totesi:
- Olipa hyvä, että oli maanantai. Säästettiin pääsylippujen hinta.

Laihialle päätettiin rakentaa uimahalli jota varten järjestettiin kansalaiskeräys.

Kerääjä meni erääseen taloon tiedustelemaan lahjoituksia.

Isäntä mietti ja epäröi, mutta lopulta suostui:

- No, jos minä nyt tämän kerran annan pari ämpärillistä vettä.

Neljä laihialaista matkustivat junalla Vaasaan. He ostivat kuitenkin vain yhden matkalipun ja jakoivat hinnan neljään osaan. Junan lähdettyä he menivät sitten kaikki neljä junan vessaan.

Hetken kuluttua konduktööri koputti junan vessan ovea ja kysyi matkalippuja.
Yksi laihialaisista sitten työnsi junalipun junan vessan oven alta ja konduktööri leimasi lipun ja työnsi sen takaisin vessaan.

Kun Vaasasta lähdettiin paluumatkalle Laihialle yksi laihialaisista sanoi ettei tule enää mukaan vessaan vaan aikoo matkustaa ihan ilmaiseksi. Perillä Laihialla muut ihmettelivät kuinka hän oli pystynyt matkustamaan ilmaiseksi.
– Se oli helppoa. Menin koputtamaan junan vessan ovelle ja kysyin matkalippuja.

Laihialaiskaveri oli ostanut pimeän pullon.

Tuttavan kanssa sitten juopottelemaan ruvetessa, kuitenkin alkoi epäilyttämään epämääräisen pullon todellinen sisältö.

- Kaadetaan litkut varmuudeksi maahan.

- Älä ihmeessä, annetaan pullo sokealle enolle!

Millä laihialainen tekee permanentin?
- Permanenttitussilla.

Miksi laihialaiset lapset menevät metsään jouluaattona?
- He katsovat toiko joulupukki kuusen alle lahjoja.

Miksi laihialaiset eivät puhu ja rikastuvat?
- Vaikeneminen on kultaa!

Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.

Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:

- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.