Laihialainen rasvaimu

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialaista syntyperää oleva liikemies oli lähdössä pariksi viikoksi matkoille ja käveli pankkiin anomaan 2 500 euron lainaa.

Pankin lainavirkailija sanoi että lainaa voidaan toki myöntää, mutta lainalle olisi oltava jonkunlainen vakuus tai takaus.

Liikemies kertoi että hänellä olisi uusi mersu parkkeerattuna pankin lähistöllä.
Pankin lainavirkailija tarkasti auton ja hyväksyikin auton lainan vakuudeksi.
Tämän jälkeen lainavirkailija ajoi auton pankin parkkihalliin turvalliseen säilytykseen.

Parin viikon kuluttua liikemies tuli matkoilta ja haki auton takaisin.
Liikemies maksoi pankille takaisin 2 500 euron lainan sekä 10 euroa korkoja kahden viikon ajalta.

Liikemiehen ollessa matkoilla lainavirkailija oli tutkinut liikemiehen tilitiedot ja huomannut että hänellä on pankki- ja arvo-osuustileillä miljoonien omaisuudet.
Lainavirkailija ei voinut peitellä uteliaisuuttaan ja kysyi että mihin ihmeessä noin rikas mies tarvitsee 2 500 euron lainan.

Liikemies vastasi tähän:
- Mihin muualle voi Helsingissä parkkeerata auton kahdeksi viikoksi 10 eurolla?

Miksi Laihialainen ei teippaa kierrätyspariston kumpaakaan napaa?
- Koska haluaa käyttää sen tyhjäksi.

Laihialaispariskunta lomaili Alpeilla. Siellä heidät yllätti lumivyöry ja heidän mökkinsä hautautui hankeen.

Parin päivän kuluttua kuului koputusta:
- Täällä Punainen risti, onko siellä ketään?

Laihialaispariskunta vastasi:
- Menkää pois, olemme jo antaneet keräykseen rahaa.

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian nuuhkaisi ilmaa ja mainitsi:
- Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

Sulhanen nuuhkaisi myös ja totesi:
- No niimpä tuli.

Morsian jatkoi:
- Mites olisi... paluumatkalla...?

Sulhanen katsoi morsiantaan pilke silmäkulmassa ja vastasi:
- Taisitpa arvata ajatukseni...

Morsian laittoi silmät kiinni ja totesi:
- Niin.. Mmmhh!

Sulhanen:
- Oikein. Käymme paluumatkalla myös nuuhkimassa.

Laihian golfkerhon seinässä lukee seuraava ohje:
- Liikkuvaa löytöpalloa ei saa poimia.

Laihialaismies ja savolainen juttelivat.

Savolainen:
- Minulla on niin punaposkinen ja pyöreä emäntä. Hän tekee hyvää ruisleipää ja kalakukkoja.

Johon Laihialainen:
- Meillä emäntä saa syödä leipäkakun reunat ja eukko hangataan loppuun asti luita myöten.

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.

Laihialainen poika oli Vaasassa juhlimassa ja kertoi juhlista isälleen kotona.
- Säästin vitosen kun juoksin junan perässä kotia.

Minkälainen on laihialainen parranajokone?
- Ampiainen tulitikkurasiassa.

Tuohtunut laihialainen soitti naapurin puhelimesta Apu-lehden toimitukseen ja sanoi, että jos ette lopeta niiden laihialaisvitsien julkaisua, niin en koskaan enää lainaa lehteä naapurista.