Laihialla pappi julisti ennen kolehdin keräämistä

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Ennen vanhaan Laihialla oli tapa, että bussista maksettiin vasta poistuttaessa.
Tapa jouduttiin lopettamaan sen jälkeen kun eräs laihialaispoika kuoli nälkään.

Laihialainen mies oli kuolemaisillaan ja hänen ainoa poikansa oli sairas vuoteen vieressä.
Mies pyysi kynttilää. Aikansa pengottuaan poika löysi kynttilän ja sytytti sen.

Poika huomasi että oli vielä jotakin tekemistä ja sanoi isälleen:
- Jos lähtö tuloo kun oon ulkona, niin puhalla kynttilä sammuksiin viimeisellä henkäyksellä.

Jurvalainen oli laihialaissulhasen kanssa iltäkävelyllä.

Morsian nuuhkaisi ilmaa ja mainitsi:
- Tulipa mielyttävä tuoksu tuolta grillikioskista.

Sulhanen nuuhkaisi myös ja totesi:
- No niimpä tuli.

Morsian jatkoi:
- Mites olisi... paluumatkalla...?

Sulhanen katsoi morsiantaan pilke silmäkulmassa ja vastasi:
- Taisitpa arvata ajatukseni...

Morsian laittoi silmät kiinni ja totesi:
- Niin.. Mmmhh!

Sulhanen:
- Oikein. Käymme paluumatkalla myös nuuhkimassa.

Millaista on laihialainen tennis?
- Kaksi miestä huitoo kärpäslätkillä ilmaa ja yrittää saada kärpästä kiinni.

Mikä on laihialaisten viagra?
- Vaimo haukkuu pystyyn.

Minkälainen on laihialainen kesäkeitto?
- Keitetään vettä kukallisessa kattilassa.

Mitä lukee Laihian linja-autoaseman kellon alla?

- Vain matkustajille.

Laihian golfkerhon seinässä lukee seuraava ohje:
- Liikkuvaa löytöpalloa ei saa poimia.

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.

Laihialainen oli matkalla ja yöpyi hotellissa.
Portieeri kantoi laihialaisen laukut ylös ja jäi käsi ojossa odottamaan juomarahaa.

Laihialaisen sydäntä raapaisi, mutta lopulta hän kaivoi taskunpohjiaan ja ojensi portieerille jotain ja sanoi:
- Tässä sinulle kahvikupiillista varten.

Portieeri kiitti, meni käytävään ja avasi siellä kouransa. Kädessä oli kaksi sokeripalaa.