Laihian varuskunta

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Mitä laihialainen antaa tyttöystävälleen joululahjaksi:
- Huulipunaa... Senhän saa vähitellen takaisin.

Tuohtunut laihialainen soitti naapurin puhelimesta Apu-lehden toimitukseen ja sanoi, että jos ette lopeta niiden laihialaisvitsien julkaisua, niin en koskaan enää lainaa lehteä naapurista.

Millainen on laihialainen autostereo?
- Vaimo jäkättää edessä ja anoppi takana.

Sotilas:
- Tiesitkö että Laihialle on perustettu uusi joukko-osasto.

Toinen Sotilas:
- Älä ihmeessä, minkä niminen?

Sotilas:
- Nuukalaislegioona.

Vanha muori kertoi tyttärelleen, että hänen viimein toiveensa olisi, että hänen sukanvarteen säästämänsä rahat laitetaan hänen mukaansa hautaan.
Hautajaisissa arkku laskettiin hautaan ja muorin tytär heitti lompakon arkun päälle.

Tyttären sisko:
– Toteutit siis hänen toiveensa?

Tytär:
– Siirsin hänen rahansa omalle tililleni, mutta kirjoitin hautaan heittämääni lompakkoon shekkejä, joilla hän voi nostaa omat rahansa kun tarvitsee.

Pohjalaisen yleisönosasto oli täynnä vihastuneita korotuksia linja-autojen taksojen noustua. Ainoastaan Laihialla taksojen korotus sai kiitosta, sillä hinnankorotusten jälkeen tuli entistä edullisemmaksi kävellä Laihialta Vaasaan.

Pari laihilaista poikaa oli lääkärin vastaanotolla.
Lääkäri kysyi toiselta että mikä häntä vaivaa?
Poika kertoi nielaisseensa vahingossa kolikon.
Lääkäri kysyi sitten toiselta pohjalta minkä häntä vaivasi?
Hän vastasi että ”Se oli minun kolikko”.

Laihialainen kuoli ja omaiset lähetti kuolinilmoitusta lehteen:

- “Kauko Nuukala kuollut “

Laihian Sanomista kerrottiin omaisille, että ilmoitus on liian lyhyt. Siinä pitää olla vähintään viisi sanaa.

Pian tuli korjattu kuolinilmoitus:

- “Kauko Nuukala kuollut. Mopo myytävänä.“

Laihian emäntä meni Vaasassa pankkiin rahaa nostamaan.

Ruotsinkielinen kasööri sanoi hänelle:
- En mine anta ennenkö näyttä kvitto.

Emäntä koetti selittää, että kyllä se raha nyt muutenkin sopisi antaa, mutta kasööri vakuutti:
- En anta ennenkö näyttä kvitto! 

Koska ei muu auttanut, emäntä pyllisti ja heitti helmat korviin.

Laihialainen emäntä kysyy isännältä:
- Paljonko kello on?

Johon isäntä:
- Se on saman verran kun eilen tähän aikaan, meillä kun kello pysähtyy vuorokaudeksi ettei se kulu.