


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies oli alkanut lammasfarmariksi.
Eräänä iltapäivänä kaverit tulivat kyselemään, lähtisikö hän baariin kaljalle.
- “Enpä taida keritä tänään“, farmari totesi ja lähti kaljalle.
- Huomenta, onko tämä alkoholistien auttava puhelin?
- kyllä on.
- Hyvä, kuinka Mojitoja tehdään?
Hoiperteleva juoppo nykäisi vastaantulevaa rouvaa hihasta ja kysyi:
- Mitä kello on?
Rouva huitaisi miestä käsilaukulla keskelle naamataulua ja huusi:
- Löi juuri yksi!
Tällin saanut mies totesi:
- Olipa hyvä ettei ollut kaksitoista.
Miksi karhuja ei kohta ole enää?
- Koska kaikki on juotu!
Poika kysyi isältään mietteliäänä:
- Isä, mitä tarkoittaa alkoholisti?
Isä vastasi asiallisena:
- Katsohan tuonne joen toiselle puolelle. Siellä on neljä koivua. Alkoholisti olisi sellainen, jonka mielestä siellä on kahdeksan koivua.
Poika:
- Isä, minä näen vain kaksi koivua.
Kaverukset Harri ja Hanski ryyppäsivät Hanskin kotona.
Myöhemmin illalla Hanski kysyi Harrilta:
- Jos saisit valita kumpaan sairastuisit, alzhaimeriin vai parkinsonin tautiin, niin kumman valitsisit?
Harri siinä pohti asiaa tovin, kunnes vastasi:
- No, kai mä sen parkinsonin ottaisin. On kai se parempi läikyttää puolet tuopista pitkin kapakan lattioita, kuin unohtaa tyystin, että mihin helvetin pöytään mä sen mun tuopin just jätin.
Kuka on ainoa ihminen maailmassa, jonka mielestä kova kankkunen on mahtava juttu?
- Juha Kankkusen vaimo.
Tapahtui aikana, jolloin netin käyttö ei ollut niin yleistä kuin nykyään, vaan asiat hoidettiin puhelimitse.
Eräs herrasmies Kustavista, oli päättänyt tilata erikoisoluita baarikaappiinsa Helsingistä asti.
Hän soitti panimolle ja tiedusteli, että koskahan se olut olisi Kustavissa.
Puhelimessa vastattiin:
- No... Se on yleensä siinä pari tuntia nauttimisen jälkeen...
Kaksi palvelutalossa asuvaa vanhaa pappaa piti tapanaan aina silloin tällöin tissutella salaa viinaksia. Lisäksi heillä oli jo molemmilla joitain korkeasta iästä johtuvia vaivoja.
Toinen selitti:
- Lasista tahtoo läikkyä puolet yli kun on tuo Parkinsonin tauti.
Siihen toinen:
- Sinulle sentään jää toinen puolikas lasiin. Minulla taas on tuo Alzheimerin tauti enkä aina muista mihin jätin koko juomalasini.
Nalle Puh ja Nasu olivat Ihaa -aasin luona ryypiskelemässä.
Muutaman tunnin päästä juomat alkoivat olla lopussa, joten Puh soitti Risto Reippaalle ja pyysi häntä tuomaan lisää juotavaa.
Risto Reipas:
- Kyllä minä voin tuoda. Mutta missä te oikein olette?
Nalle Puh sammalsi:
- Ihaan pihaalla...











