Lapsen suusta totuus

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Aviopari erosi pettämisten takia.
Isäntä muutti Pukinmäkeen ja emäntä muutti Jakomäkeen.

Nainen avautuu luontaistuotekaupan myyjälle intiimistä ongelmastaan:

- Mieheni ei ole enää pitkään aikaan osoittanut minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta minua kohtaan. Emme ole harrastaneet seksiä enää moneen kuukauteen...

Luontaistuotemyyjä kaivaa tiskin alta oudon jauhepussin ja kuiskaa:

- Tämä tuli meille juuri. Se on tehty eräästä Amazonin alueen kasvista, jota paikalliset alkuasukkaat käyttävät voimallisena afrodisiakkina. Se on aivan uusi tuote. Ripottelet vain tätä jauhetta miehesi ruokaan niin voi hyvinkin olla, että peitto alkaa taas heilua.

Rouva ostaa pussin ja ennen lähtöä kauppias pyytää, että jos rouva voisi myöhemmin poiketa kaupassa ja kertoa sitten miten jauhe on toiminut. Koska kyseessä on myyjällekin outo ja uusi tuote, josta ei löydy vielä käyttäjäkokemuksia eikä tietoa oikein mistään.

Rouva palaa iloisena kauppaan jo seuraavana päivänä.

- Ripottelin jauhetta mieheni ruokaan, kuten neuvoitte. Hetken syötyämme, hän äkkiä paiskasi pöydältä astiat lattialle, repi kaikki vaatteeni pois samalla röhkien ja ulvoen kuin eläin. Sitten hän kaatoi minut pöydälle ja aloitti villin, eläimellisen aktin... Olin aluksi hiukan shokissa!

Myyjä päivittelee:

- Herravarjele! Olen syvästi pahoillani rouva. En tiennytkään, että tuote olisi niin vahvaa ja toimisi niin nopeasti.

Rouva sirkuttelee:

- Voi ei se mitään. Se oli oikeastaan aika elähdyttävä kokemus! ...tosin siihen ravintolaan meillä ei enää ole asiaa.

Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.

Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?

Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.

Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.

Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?

Nainen kirjoitti miehen ylläpitämään neuvontapalveluun, jotta saisi apua kiperään tilanteeseen:

“
Hyvä Veijo,
toivottavasti voit auttaa minua. Muutama päivä sitten läksin töihin, ja mieheni jäi tavan mukaan kotiin katsomaan telkkaria.

Pääsin vain kilometrin verran eteenpäin kun moottori yskähti ja auto pysähtyi.

Palasin kotiin hakemaan miestäni avuksi. Kotiin päästyäni en ollut uskoa silmiäni:
Hän oli naapurin rouvan kanssa makuuhuoneessa rakastelemasta intohimoisesti.

Itse olen 32 ja aviomieheni on 34 ja olemme olleet naimisissa 12 vuotta. Kovistellessani häntä hän murtui ja myönsi, että hänellä oli ollut suhde jo puolen vuoden ajan. Käskin häntä lopettamaan suhteen, tai jättäisin hänet.

Hän jäi työttömäksi kuusi kuukautta sitten ja väitti tunteneensa itsensä aina vain
masentuneemmaksi ja arvottomammaksi.

Rakastan häntä hyvin paljon, mutta uhkavaatimukseni jälkeen hän on tullut yhä etäisemmäksi. Minusta tuntuu etten enää saa häneen yhteyttä. Voitko auttaa minua, pliis?

Terveisin, Rva Pirkko Uusimaa
“

... Ja vastaus tulikin yllättävän nopeasti:


“
Hyvä Pirkko!
Auton pysähtymiseen lyhyen ajon jälkeen voi olla useita moottorin vioista johtuvia syitä.

Tarkista ensin ettei polttoaineen syötössä
ole roskia. Jos se on puhdas, tarkista imusarjaan johtavat kiinnikkeet.

Ellei näistä neuvoista ole apua, vika saattaa piillä itse polttoainepumpussa, joka ei kykene syöttämään polttoainetta riittävän suurella paineella kaasuttajan uimurikammioon.

Toivottavasti tästä on apua!

Terveisin, Veijon neuvonta ja apu
“

Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.

Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..

Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.

Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.

Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!

Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.

Vaimo kysyi eräänä iltana mieheltään:
- Muistatko vielä sen Niemisen Jaskan?

Mies:
- Entisen poikaystäväsi?

Vaimo:
- Niin justiin, tapasin hänet iltapäivällä ja käytiin yhdessä kahvilla.

Mies:
- Jaahas.

Vaimo:
- Jaska oli ihan yhtä kohtelias ja ystävällinen kuin aina ennenkin. Kehui, miten hyvin olen säilynyt. Olen kuulemma ihan samannäköinen kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Mies:
- Eikö hän sanonut mitään sinun läskiperseestäsi?

Vaimo:
- Ei! Ei me mitään sinusta puhuttu.

Pikku-Maija kysyi saunassa isältänsä:
- Isi, miksi sulla on iso kikkeli?

Isä sanoi:
- Jos minulla ei olisi isoa kikkeliä, niin äitisi ei olisi kiltti minulle.

Talon emäntä oli menossa sunnuntaina kirkkoon ja sanoi miehelleen:
- Et juopottele poissa ollessani.

Kun emäntä lähti menemään, isäntä haki viinapullon kaapista ja hörppäsi huikan pahimpaan himoon.

Kohta huomasi, että emäntä olikin jo tulossa takaisin. Äkkiä isäntä meni vuoteeseen viltin alle piiloon ja pisti pullon pystyyn jalkojen väliin.

Emäntä astui huoneeseen ja alkoikin yllättäen riisua vaatteitaan pois.

Isäntä kysyi:
- Mitäs sinä nyt, kun riisut vaatteesi?

Emäntä vastasi:
- Kirkko on joka sunnuntai, mutta tuota ei joka sunnuntaina tapahdu, kun törröttää noinkin komeasti.

Mies toi vaimolle kukkia kotiin.

Vaimo kysyi:
-Pitääkö nyt sitten olla viikko perse pystyssä?

Mies vastasi:
- Ei, kaipa talosta nyt joku maljakko löytyy.

Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.

Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.

Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!

No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.

Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.