Liian pieni ikkunaluukku

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Vuosi 1996 oli Kakolassa tietyssä mielessä ennätyksellinen. Sieltä karkasi vuoden aikana 10237 vankia. Lehtimiehet alkoivat kysellä syitä outoon pakoaaltoon.

Kakolan johtaja selitti:
- Sesonkien ja vankeinhoidon johtokunnan syytä!

Lehtimiehet:
- Miten niin?

Vankilanjohtaja:
- No, kun oli karkausvuosi, useita avoimien ovien päiviä ja vankeinhoidon johtokunta keskitti syksyllä 1995 Kakolaan kaiken vankeinhoitolaitoksen piirissä tapahtuvan pakoputkien valmistuksen.

Mikä on maailman huonoin huvittelu paikka?
- Karu selli.

Mikä on varkaiden lempilaulu?
- Ei muumitaloa lukita yöksi...

Kaksi vankia seisoi vankilan porttien ulkopuolella juuri vapauteen päässeinä.
He seisoivat ja katselivat ympärilleen, kunnes toinen lopulta kysyi:

- Otammeko me bussin?
- Sinä olet aivan tyhmä. Kuka meiltä nyt bussin ostaisi?

Vanginvartija haettiin kuulusteltavaksi vankilanjohtajan luokse.

Johtaja karjui:
- Kuinka on mandollista, että vanki numero 31 on päässyt pakenemaan?

Vartija änkytti:
- Hänellä oli avain...

Johtaja:
- Hän siis varasti sen?

Vartija:
- Ei, johtaja, hän voitti sen korttipelissä.

Nuori vaimo tuli katsomaan miestään vankilaan:

- Minä en käsitä, kuinka kestät sen, kultaseni. Minä en koskaan pystyisi olemaan ilman seksiä kuutta kuukautta!

Työnvälitystoimiston virkailija:
- Olitte palvellut samassa paikassa nuhteettomasti melkein kaksikymmentä vuotta ja sitten lähditte sieltä. Miksi?

Vanki:
- Pääsin ehdonalaiseen.

Väänänen oli joutunut kiven sisään. Vankilan johtaja selosti tulokkaalle, että jokaiselle pyritään antamaan ammattia vastaavaa työtä.

Vankilanjohtaja:
- Eikö olekin hyvä juttu?

Vanki:
- Kyllä vain! ilahtui Väänänen, minä olen kulkukauppias!

- Miksi te olette joutunut vankilaan?
- Uskoni takia.
- Uskonne takia?!
- Uskoin, että poliisi ei saa minua kiinni.

Kaksi vankia keskusteli kopissansa:

- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.

Seurasi hetken hiljaisuus...

- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.