Liian pieni ikkunaluukku

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Makkaravarkaan kiinni nappaaminen kaupassa, oli vartijalle helppo nakki.

Vanginvartija haettiin kuulusteltavaksi vankilanjohtajan luokse.

Johtaja karjui:
- Kuinka on mandollista, että vanki numero 31 on päässyt pakenemaan?

Vartija änkytti:
- Hänellä oli avain...

Johtaja:
- Hän siis varasti sen?

Vartija:
- Ei, johtaja, hän voitti sen korttipelissä.

Vanginvartija huomautti toiselle vartijalle:

- Putte on karannut kopistaan.

- Vihdoinkin, se viilaaminen kävi minun hermoilleni.

Milloin vankilat ovat tyhjimmillään?
- Karkausvuosina.

Vanki pääsi lomalle ja hänelle kerrottiin, että palattuaan hän joutuisi perusteelliseen ruumiintarkastukseen huumeiden salakuljetuksen estämiseksi.
Vanki palasi ja lääkäri huomasi karhunlangan pätkän roikkuvan vangin takapuolesta.

- Ahaa, lääkäri sanoi ja veti langasta.

Langan toiseen päähän oli sidottu muikku.

- Tuleeko kalaa? vanki kysyi.

Kaksi vankia seisoi vankilan porttien ulkopuolella juuri vapauteen päässeinä.
He seisoivat ja katselivat ympärilleen, kunnes toinen lopulta kysyi:

- Otammeko me bussin?
- Sinä olet aivan tyhmä. Kuka meiltä nyt bussin ostaisi?

Vanki kysyi uudelta vangilta:
- Mitä sä täällä teet?

Toinen vastasi:
- Täällä on ilmainen sähkö.

- Sain kuusi kuukautta linnaa, kun ajoin liian hitaasti.
- Miksi ihmeessä.
- Auton omistaja sai minut kiinni.

Vuosi 1996 oli Kakolassa tietyssä mielessä ennätyksellinen. Sieltä karkasi vuoden aikana 10237 vankia. Lehtimiehet alkoivat kysellä syitä outoon pakoaaltoon.

Kakolan johtaja selitti:
- Sesonkien ja vankeinhoidon johtokunnan syytä!

Lehtimiehet:
- Miten niin?

Vankilanjohtaja:
- No, kun oli karkausvuosi, useita avoimien ovien päiviä ja vankeinhoidon johtokunta keskitti syksyllä 1995 Kakolaan kaiken vankeinhoitolaitoksen piirissä tapahtuvan pakoputkien valmistuksen.

Väänänen oli joutunut kiven sisään. Vankilan johtaja selosti tulokkaalle, että jokaiselle pyritään antamaan ammattia vastaavaa työtä.

Vankilanjohtaja:
- Eikö olekin hyvä juttu?

Vanki:
- Kyllä vain! ilahtui Väänänen, minä olen kulkukauppias!