


Yhteistyökumppanin mainos:


Vuosi 1996 oli Kakolassa tietyssä mielessä ennätyksellinen. Sieltä karkasi vuoden aikana 10237 vankia. Lehtimiehet alkoivat kysellä syitä outoon pakoaaltoon.
Kakolan johtaja selitti:
- Sesonkien ja vankeinhoidon johtokunnan syytä!
Lehtimiehet:
- Miten niin?
Vankilanjohtaja:
- No, kun oli karkausvuosi, useita avoimien ovien päiviä ja vankeinhoidon johtokunta keskitti syksyllä 1995 Kakolaan kaiken vankeinhoitolaitoksen piirissä tapahtuvan pakoputkien valmistuksen.
- Koska sun isäs pääsee linnasta?
- Ei se taida päästä. Ne taitaa valita sen uudelleen.
Tuomari tutki syytetyn papereita.
- Onpas teillä melkoinen rikosrekisteri. Murto, varkaus, pahoinpitely, ryöstö, raiskaus, raiskaus, raiskaus, raiskaus...
- Joo, mulla kesti aikansa ennen kuin tajusin, mihin kannattaa erikoistua.
Vaimo miehelleen vankilan tapaamishuoneessa:
- Huomasitko sen viilan, jonka leivoin kakkuun?
- En. Joudun huomenna leikkaukseen.
Kaksi vankia keskusteli kopissansa:
- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.
Seurasi hetken hiljaisuus...
- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.
Sattuneiden väärinkäytösten vuoksi on Riihimäen keskusvankilan konepajassa lopetettu pakoputkien valmistus.
- Miksi sinä jouduit tänne vankilaan?
- Jouduin monopoli-yhteiskunnan uhriksi.
- Miten niin, keititkö viinaa?
- Valtio ei sietänyt sitä, että minulla oli oma setelipaino.
Miksi rosvot eivät koskaan rokkaa kotona?
- Koska he käyvät muutenkin keikoilla.
Kaksi vankia joutui samaan selliin ja aloittivat keskustelun:
- Paljonko sait kakkua?
- Viisi vuotta.
- Minä sain kymmenen vuotta. Ota sinä tuo ovenpuoleinen punkka, kun pääset ensiksi pois!
Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!
Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!











