Maailman pienin hammaslääkäri?

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Kylään oli muuttanut uusi eläinlääkäri, joka oli pahuksen hyvä vatsastapuhuja.

Muuan isäntä kutsui eläinlääkärin katsomaan eläimiään. Koska lääkärin maine ei ollut vielä kiirinyt isännän korviin, eläinlääkäri päätti yllättää uuden asiakkaansa.

Navetassa hän kysyi hevoselta:
- No mitäs vanhalle Pollelle kuuluu?

- No kiitos hyvää, mikäs tässä on ollessa, hevonen vastasi ystävällisesti.

Isäntä yllättyi aivan valtavasti. Eläinlääkäri jatkoi leikkiä ja kyseli lehmien ja kanojen voinnit ja sai aina eläimiltä miellyttäviä vastauksia.

Sitten tultiin suuren emakon luo ja eläinlääkäri kysyi siltä:
– Milloinkas se rouva on viimeksi miestä saanut?

Vastausta ei ehtinyt tulla, kun isäntä hyppäsi puukko kourassa karsinaan ja sanoi:
– Jos saatana kerrot, niin joulua et näe!

Mies meni lääkärintarkastukseen.

Lääkäri kysyy:
- Poltatteko?

Potilas vastaa:
- En polta.

Lääkäri:
- Juotteko viinaa?

Potilas:
- Kyllä kiitos.

Mikä on meteorologin ja gynegologin ero?

Meteorologi katsoo ylös ja sanoo ”voi vittu mikä taivas”.

Gynegologi katsoo alas ja sanoo ”voi taivas mikä vittu”.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

- 44-vuotias aiemmin varsin terve keittiö Koskelan sairaalasta.

- Eilen ei muista syöneensä mitään sopivaa.

- Aamulla huulet lähteneet laskeutumaan.

- Tupakoinut noin 7 savuketta 15 vuoden aikana.

- Tulosyy: Virtsan haju hengityksessä, pää tuntuu tohelolta.

Virtanen, nuori ja menevä lääkäri, oli muutamankin kerran erehtynyt liian läheisiin tekemisiin kauniimpaa sukupuolta edustavien potilaidensa kanssa.

Ajoittain asia vaivasi Virtasta, mutta silloin pieni ääni sisimmässä vakuutteli:

- Kaikillehan näin on käynyt. Aikuisiahan me ollaan. Ja eihän siitä haittaakaan ole ollut. Mielelläänhän ne naisetkin on mukana olleet. Mitäpä se haittaa.

Yleensä Virtanen onnistui sen vielä pienemmän äänen hiljentämään. Sen, joka jutteli:

- Virtanen, sä oot jumalauta patologi...

Mies lääkärin vastaanotolla:
- Tohtori, minua vaivaa unettomuus. Unitabletitkaan eivät auta.

Lääkäri:
- No, minäpä kirjoitan teille potenssipillereitä.Ne eivät kylläkään auta unettomuuteen, mutta onpahan valvominen vähän mukavampaa.

Potilas:
- En saa öitäni nukutuksi, herra tohtori.

Lääkäri:
- Pelkäättekö ehkä painajaista?

Potilas:
- En toki, hän nukkuu toisessa huoneessa.

Miten patologi rentoutuu?

- Hän avaa romaanin.

Hammaslääkäri sanoi potilaalleen:
- Avatkaa suunne.

Hammaslääkäri katsoi tarkasti potilaan suuhun ja totesi kovaan ääneen:

- Voihan nenä. Täällähän on suurin koskaan näkemäni reikä, suurin koskaan näkemäni reikä, suurin koskaan näkemäni reikä.

Potilas sanoi ärtyneenä:
- Uskotaan, ei tarvitse toistaa.

Lääkäri:
- En minä toistanutkaan. Se oli kaiku... kaiku... kaiku.