


Mainos:


Li Andersson meni parturiin.
Parturi kysyi:
- Mistäs leikataan?
Andersson vastasi:
- Mistään ei leikata!
Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.
Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!
Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.
Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?
Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.
Marin, Saarikko, Ohisalo ja muut kyseisen hallituksen ministerit olivat lentokonematkalla samassa koneessa, mutta kesken matkan kone syöksyi maahan ja tuhoutui. Ketkä pelastuivat?
- Suomen kansa.
Kuinka monta Ahtisaarta mahtuu kuplavolkkariin?
- Kaksi. Eeva ja Marko.
Entinen pääministeri Marin meni kurkkukivun takia lääkäriin. Lääkäri tutki kurkkua ja sanoi:
- Ei voi olla totta! Ei voi olla totta!
Marin hätääntyi ja parkaisi:
- No mitä siellä on?
Lääkäri rykäisi ja katsoi Marinia. Lopulta hän virkkoi arasti:
-Tuota, ääh, joo, olette puhunut niin paljon paskaa, että täällä on peräpukamat.
Vasemmistoliiton pitkäaikainen avustaja pyysi Li Anderssonilta palkkiokseen valtion virkaa.
Andersson pahoitteli:
- Juuri nyt ei ole sopivia valtion virkoja avoinna... Mutta, me voimme perustaa komitean tutkimaan, miksei sopivia virkoja ole, ja sinä saat sen komitean puheenjohtajan viran.
Marinin jauhonkatkuisia ja hieman humalluttavia letkautuksia vaalitentissä:
- Urallani on ollut nousuja ja laskuja.
- Minulla on aivan puhtaat jauhot pussissa.
- En ota nokkiini, kovasti....
- Oikeilla jauhoilla tekee aina mieli leipoa piirakkaa ja toisinaan munkkeja.
- Rentoudun imuroimalla vapaa-aikana.
Bensan hinta nousee, sähkölasku paisuu ja ruoka kallistuu.
Orpo katsoo tilannetta ja nostaa kädet ilmaan:
- Me tehtiin voitavamme.
Ja kansa katsoo kukkaroaan:
- Ilmeisesti aika paljonkin.
Maria Ohisalo halusi säästää hoitomaksuissa, joten hän vei oman lapsen isovanhemmille päivähoitoon. Koska siitä taas aiheutui vaivaa ja kuluja isovanhemmille, niin “Ohilaho“ päätti keksiä miten saisi inspiroitua omia vanhempiaan ja maksattaa aiheutuvat kulut veronmaksajilla.
Maria Ohisalon uusi aivopieru uudelle lakiehdotukselle oli lopulta valmis:
isovanhemmat voisivat jäädä vapaalle lastenlastenhoitoon ja he saisivat siitä hyvästä valtiolta rahallista korvausta.
Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.
Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.
Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.
Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.
Tähän Väyrynen vakavana:
- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“








