Maailman suurin sekä lyhin vitsi

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Mikä on Valkoisen talon suosituin leikki?
- Ime johtajaa.

Annika Saarikko käski kansalaisten kiristää vyötään,
jotta hän voisi jatkaa oman vyön löysyttämistä.

Muut valitsivat jauhon, Sanna marin.

Mikä saa suomalaisen syömään omaa ulostettaan tai juomaan omaa virtsaansa?
- Kun direktiivi määrää.

Sanna Marinin hallituskausi jää historiaan ajanjaksona, jolloin suomalaisia neuvottiin pimeissä ja kylmissä asunnoissaan paskantamaan ämpäriin.

Potilas herää sairaalassa suuren leikkauksen jälkeen.
Lääkäri astuu huoneeseen ja alkaa kertomaan miten leikkaus meni:

- Valitettavasti meidän oli poistettava puolet aivoistasi. Et voi enää palata työhösi autonkuljettajana...

Potilas tuli surulliseksi uutisen kuultuaan.
Lääkäri päätti piristää potilasta ja totesi:

- Mutta voithan toki ilmoittautua vihreiden kansanedustajaehdokkaaksi.

Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.

Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.

Kuinka monta Ahtisaarta mahtuu kuplavolkkariin?
- Kaksi. Eeva ja Marko.

Puhelin soi…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri, kuulemiin.

Hetken päästä puhelin soi uudelleen…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri!

Taas menee hetki ja puhelin soi…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?

– Kuulkaas nyt! Te olette soittaneet jo useita kertoja. Olen jokaisella kerralla
sanonut etten ole enää pääministeri!

– Ette niin, mutta kun se on niin kiva kuulla uudelleen ja uudelleen!