Maria Ohisalon aivopieru

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Mitä Ana Risquetin isä sanoi kun Urpo Leppänen tuli pyytämään Anan kättä?

”Saat Anan, Urpo.”

Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.

Pietari lopulta totesi: 
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.

Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...

Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.

Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.

Marinin vaalilupaus:
- Meillä on aina puhtaat jauhot pussissa.

Puhelin soi…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri, kuulemiin.

Hetken päästä puhelin soi uudelleen…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?
– En ole enää pääministeri!

Taas menee hetki ja puhelin soi…

– Sanna Marin
– Onko pääministerillä?

– Kuulkaas nyt! Te olette soittaneet jo useita kertoja. Olen jokaisella kerralla
sanonut etten ole enää pääministeri!

– Ette niin, mutta kun se on niin kiva kuulla uudelleen ja uudelleen!

Mikä saari ei pysy paikallaan?
- Ahtisaari.

Putin meni parturiin ja kampaaja ryhtyi juutelemaan:

- Tehän tiedätte Ukrainan?

Putin istuu hiljaa ja kampaaja napsuttelee saksillaan.

Kampaaja jatkaa:

- Mitä kuuluu Ukrainaan ja oletteko käynyt viimeaikoina siellä?

Putin hermostuu ja kilahtaa kysymään kampaajalta:

- Mikä siinä Ukrainassa niin kiinnostaa, kun jatkuvaan siitä rankutatte?

Kampaaja vastaa:

- Kun mainitsen Ukrainan, niin teidän hiuksenne nousee pystyyn, jolloin niitä on helpompi leikellä.

Vasemmistolainen, demari ja vihreä tapasivat baaritiskillä.

Vasemmistolainen sanoi:
- Mä tarjoon, te maksatte.

Demari sanoi:
- Te maksatte mun juomapiikin.

Vihreä sanoi:
- Mä sovin juuri tuohon baaritiskille energiaremontin ja te saatte laskun siitä myöhemmin.

Mitä Stubb hihkaisi golfkentällä korkea-arvoiselle venäläiselle pelikaverilleen, hänen epäonnistuneen lähilyönnin jälkeen?

- Heh heh, nyt kyllä ryssit putin!

Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.

Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.

Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.

Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.

Tähän Väyrynen vakavana:

- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“

Herra pääministeri, mitä mieltä olette ydinvoimasta?
- Öö... Se on sähköä.

Poliitikko on kuin akrobaatti.
Kun sanoo yhtä ja tekee toista,
on keskimäärin tasapainossa.

Nainen istui junassa ja pyysi vastapäätä istuvaa matkustajaa nostamaan hänen vasemman jalkansa istuimelle.

Naapuri ajatteli että nainen on jotenkin vammautunut ja auttoi naisen jalan hellästi penkille lepäämään. Avulias naapuri haki naiselle myös lehden, sekä vielä kahviakin, kun niitäkin pyydettiin.

Tuota passaamista jatkui vielä jonkin aikaa, kunnes lopulta naapuri kysyi säälien, mikä naista oikein vaivaa.

Nainen vastasi:
- Minua? Ei mikään, minä olen vihervasemmistolainen.