Märkä pieru

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Mikä leijuu ilmassa ja haisee?
– Salaperäinen pieru.

Svanten ja Håkanin suhde oli mennyt perustavanlaatuiseen kriisiin.

Svante mököttää olohuoneen sohvalla ja Håkan kiskoo lenkkareita jalkaansa eteisessä pylly pystyssä.

Håkanilta pääsee pieru, johon Svante tuhahtaa loukkaantuneena sohvan pohjalta:

- Nyt on vähän myöhäistä lähetellä lentosuukkoja...

Simo tuli sodasta kotiin ja esitteli veljelleen käsikranaattia. Veli siihen tokaisi:
– No heitä se tuonne huussiin, niin nähdään, kun se poksahtaa.
– No minä heitän sen, Simo sanoi.
Simo heitti kranaatin ja hetken päästä jysähti. Laudat tippuivat nättiin riviin ja yhtäkkiä joku nousi lautojen seasta. No pappahan se oli, joka lähti tallustamaan tupaan päin ja mutisi:
– Onneks en pierassu pirtissä.

Mitä pieru sano paskalle? pyyhkäisen pölyt paskan päältä.

Lätkäfani tuli Hockey Nightin TV:stä katsottuaan vuoteeseen jo nukkuvan vaimonsa viereen.

Mieheltä pääsi äänekäs pieru, joka herätti vaimon.

- Mitä se oli? vaimo kysyi unisena.
- Ilves teki maalin. Tilanne yksi nolla, mies vastasi.

Vaimo käänsi kylkeä, mutta parin minuutin päästä häneltä pääsi pieru.

- Tappara tasoitti yhteen yhteen, vaimo sanoi.

Mies punnersi kaikkensa saadakseen pierun tulemaan. Hän yritti niin ankarasti, että lakanoille valahti lasti.

Taas unen päästä kiinni saanut vaimo havahtui ääneen ja kysyi:
- Mikä ihme tuo oli?
- Erätauko, mies vastasi. Seuraavaksi vaihdetaan puolia.

Hieno nainen ei piere koskaan.

Laki ei kiellä pieremästä saunassa. Siihen on kaksi mielipidettä, eli tottakai ja ei missään nimessä. Fysiikanlakien mukaisesti pieru ei haise saunassa, koska sen aromiaineet tuhoutuvat välittömästi saunan lämpötilassa.

Siksi onkin ehdotettu yleisiin saunoihin erityistä pieruaikaa tai sitten saunaan voi ottaa omat korvasuojaimet mukaan. On myös ehdotettu saunoihin asennettavan kaijuttimet, joista tulee tasaisin väliajoin nauhoitettuja pieruääniä, näin kukaan ei tiedä, jos joku pieraisee oikeasti. Eikä siitä siis häiriinny.

Perhe oli palaamassa Lieksan vaskiviikoilta ja oli kahvilla jossain baarissa.
Isoisä oli juuri syönyt suuren hampurilaisen runsaalla sipulilla, kun häneltä pääsi oikein tuhmansävyinen paukahdus.

- Mikä tuo oli? kysyi nuori tyttö kirkkaalla äänellä.

Hänen veljensä katseli ympärilleen ja sanoi:

- Kuulosti bassotorvelta, mutta haisee aivan isoisältä.

Rakkaus on kuin pieru.
- Jos sitä yrittää väkisin, niin lopputulos on pelkkää paskaa.

Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?

- Minä.

- Kuka minä?

- Ilmalaiva!