Märkä pieru

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Minä en piereskele.
Kuiskailen vain housuihini...
Ja joskus jopa huudan!

Perhe oli palaamassa Lieksan vaskiviikoilta ja oli kahvilla jossain baarissa.
Isoisä oli juuri syönyt suuren hampurilaisen runsaalla sipulilla, kun häneltä pääsi oikein tuhmansävyinen paukahdus.

- Mikä tuo oli? kysyi nuori tyttö kirkkaalla äänellä.

Hänen veljensä katseli ympärilleen ja sanoi:

- Kuulosti bassotorvelta, mutta haisee aivan isoisältä.

Mitä yhteistä hanurilla ja perseellä on?

- Molemmat soivat!

Rakkaus on kuin pieru.
- Jos sitä yrittää väkisin, niin lopputulos on pelkkää paskaa.

- Hei, otatko kesäkeittoa?
- En voi, saan siitä ilmavaivoja.
- Ikävä kuulla.
- Kyllä sitä vielä kuuntelee, mutta haju on ihan kamala.

Miksi pierut tuoksuvat?
Siksi, että myös kuurot voivat nauttia niistä.

Poika kysyi isältään:
- Isä, miten paljon pieru painaa?

Isä vastasi:
- Ei yhtään mitään.

Poika mietti hetken ja totesi lopulta:
- No sitten minulla on paskat housussa.

Intiaanipäälliköllä oli ilmavaivoja hän pyysi miestä hakemaan lääkettä.

Mies meni apteekkiin sanoi myyjälle:
- Suuri päällikkö ei pierua.

Seuraavana päivänä mies tuli taas ja sanoi:
- Suuri päällikkö ei pierua.

Seuraavana päivänä lääkäri kysyi oliko lääke tehonnut, johon mies sanoi:
- Suuri pieru ei päällikköä!

Kaksi pyllyä juoksi kilpaa. Toinen voitti pierun mitalla.

Svanten ja Håkanin suhde oli mennyt perustavanlaatuiseen kriisiin.

Svante mököttää olohuoneen sohvalla ja Håkan kiskoo lenkkareita jalkaansa eteisessä pylly pystyssä.

Håkanilta pääsee pieru, johon Svante tuhahtaa loukkaantuneena sohvan pohjalta:

- Nyt on vähän myöhäistä lähetellä lentosuukkoja...