Matikan numero

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Pikku Kallen isoveli tuli herättämään pikku Kallea.

Isoveli kysyi:
- Mitä unta näit?

Pikku Kalle:
- En muista paljoa mutta näin unta että söin jätti vaahtokarkkia ja sen jälkeen kun heräsin tyynyni oli kadonnut.

Pikku-Kalle oli kävelemässä kadulla, kun auto törmäsi häneen. Samaan aikaan oli käynnissä jääkiekko-ottelu Ässät vastaan Ilves.

Kuski hyppäsi autosta ja juoksi Pikku-Kallen luo.

Kuski:
- Mikä tilanne?

Pikku-Kalle:
- Ässät johtaa 3-1.

Pikku kalle oli suihkussa äitinsä kanssa ja hänen äitinsä sanoo, “älä sitten katso navan alle“.

“Mitä siellä on?“, Pikku Kalle kysyy.

“Siellä on viidakko“, äiti tokaisee.

Seuraavana päivänä pikku kalle on isänsä kanssa suihkussa, ja isä sanoo “älä sitten katso navan alle“.

“Mitä siellä on?“, Pikku kalle kysyy.

“Siellä on karva-mato“, isä vastaa.

Seuraavana päivänä pikku Kallea pelottaa nukkua yksin, ja hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.

“Älä sitten katso peiton alle“, isä ja äiti komentavat. Pikku Kalle nyökkää.

Myöhemmin pikku Kalle katsoo peiton alle ja huutaa “ääk! Karva-mato hyökkää viidakkoon!“

Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä, opin tänään koulussa monta uutta sanaa.

Isä kysyi:
- Oliko teillä äidinkieltä?

Pikku-Kalle:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen.

Pikku-Kallelle opetetaan koulussa: ”Jos tulee tulipalo, mene suoraan ulos, äläkä ota mukaan mitään.”. Kotona pikkukalle herää yöllä, kun äiti huutaa: ”Heti ulos, täällä palaa!”. Pikkukalle huutaa äidille, että ”Odota, riisuudun ensin!”.

Pikku-Kalle kysyi kaverilta, että käykö teillä kello?
Kaveri vastasi, että käy.
Pikku-Kalle sanoi, käske käydä meilläkin.

Pikkukalle meni mummonsa kanssa kauppaan. Matkalla Kalle löysi maasta kolikon. Kalle kysyi mummoltaan, saanko pitää tämän kolikon? Et. Mummo vastasi Miksi en? Kalle kysyi. Mihinkään maassa olevaan ei saa koskea. Mummo sanoi. Hetken käveltyään mummo kompastui puunjuureen. Sitten mummo kysyi: Kalle, voisitko auttaa minut ylös? Sitten kalle vastasi: Mihinkään maassa olevaan ei saanut koskea.

Pikku-Kalle kuuli surullisia uutisia, että ukki oli kuollut.

Pikku-Kalle kysyi isältään:
- Isä, missä ukki nyt on?

Isä mietti hetken ja vastasi:
- Siellä, minne me kaikki vielä menemme. 

Pikku-Kalle:
- Hienoa! Odottaako ukki meitä Linnanmäellä?

Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.

Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.

Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?

Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!

Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.

Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...

Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.

Pikku Kalle sanoi isällen autossa:
- Minua kusettaa.

Isä vastasi:
- Ei pysähdytä pissalle nyt.

Pikku Kalle vastasi:
- Mutta minua kun kusettaa kovasti.

Isä sanoi:
- Sano mieluummin että laulattaa.

Seuraavana päivänä mummolassa Pikku Kalle sanoi mummolle:
- Minua laulattaa.

Mummo sanoi että:
- Ei nyt lauleta.

Pikku Kalle sanoi että:
- Mutta minä haluan kovasti laulaa.

Mummo vastasi:
- No laula hiljaa minun korvaan.

Pikku Kalle sanoi iloisesti:
- Jee minä laulan sinun korvaan.

Koulussa puhuttiin terveellisestä ruoasta.

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kalle, millainen suhde sinulla on ruisleipään?

Kalle vastasi:
- En ota kantaa.

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.

Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.

Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.