Matikan numero

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Pikku-Kalle oli äitinsä kanssa saunassa. Niinpä Kalle meni vilkkaana poikana kurkkaamaan lauteiden alle ja huusi hätäisenä:
- Äiti, äiti! Siili on kuollut sen huulet ovat lörpähtäneet.

Opettaja kysyi oppilailtaan:
- Millä puolella sydän sijaitsee?

Pikku-Kalle huutaa innokkaana:
- Minä tiedän, minä tiedän! Se on sisäpuolella.

Pikku-Kalle:
- Äiti, olen tappanut neljä kärpästä. Kolme urosta ja yhden naaraan.

Äiti:
- Mistä tiesit, kumpaa sukupuolta ne ovat?

Pikku-Kalle:
- Ihan helposti. Kolme istui kaljapullolla ja yksi peilin päällä.

Pikku Kalle sanoi isällen autossa:
- Minua kusettaa.

Isä vastasi:
- Ei pysähdytä pissalle nyt.

Pikku Kalle vastasi:
- Mutta minua kun kusettaa kovasti.

Isä sanoi:
- Sano mieluummin että laulattaa.

Seuraavana päivänä mummolassa Pikku Kalle sanoi mummolle:
- Minua laulattaa.

Mummo sanoi että:
- Ei nyt lauleta.

Pikku Kalle sanoi että:
- Mutta minä haluan kovasti laulaa.

Mummo vastasi:
- No laula hiljaa minun korvaan.

Pikku Kalle sanoi iloisesti:
- Jee minä laulan sinun korvaan.

Äiti lähetti Pikku-Kallen kauppaan ostamaan persiljaa. Matkalla Pikku-Kalle kuitenkin unohti tuotteen nimen, ja niinpä hän kysyi kaupassa myyjältä: ”Onko teillä pyllyheinää?”

Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä! Isä! Opin koulussa monta uutta sanaa!

Isä kysyi:
-No, oliko teillä äidinkieltä?

Pikku-Kalle vastasi:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen!

Koulussa oli menossa oppitunti, missä olivat opettaja sekä 25 oppilasta.

Kuinka ollakkaan, Kalle oli syönyt jotain ilmavaivoja synnyttävää ruokaa ja pyysi päästä vessaan heti, vaikka oppitunti oli vielä kesken.

Opettaja sanoi:
- Ei onnistu, koska välituntiin on vain 10 minuuttia.

Koska Kalle ei päässyt heti vessaan, niin häneltä pääsi luokassa äänekäs pieru.

Opettaja käski äkäisesti kasvot punaisena Kallen heti poistumaan ulos äytävälle.

Kohta käytävältä alkoi kuulua naurua luokkaan asti ja opettaja meni ovelle ja kysyi Kallelta:
- Mikä tässä on huvittavaa?!

Kalle vastasi nauraen:
- Minä pääsin tänne käytävään raittiimpaan ilmaan ja te muut jäitte sinne luokkaan paskanhajuun!

Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.

Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.

Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?

Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!

Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.

Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...

Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.

Pikku-Kalle meni kotiin ja äiti kysyi häneltä:
- Kalle, tiedätkös mikä päivä tänään on?

Pikku-Kalle:
- Kyllä, koulussa yksi oppilaista kertoi sen!

Äiti:
- Ai, no kerropas se minullekin.

Pikku-Kalle:
- No tietenkin kala valeen päivä!?

Äiti:
- Ai mikä? Tarkoitatko Kalevalan päivää?

Pikku-Kalle:
- Ei, en minä sitä. Vaan kun yksi oppilaista oli käynyt kalassa ja sanoi saaneensa kalan ja oikeasti hän ei edes ollut saanut mitään kalaa.

Äiti:
- Niin mutta miten se tähän päivään liittyy?

Pikku-Kalle:
- No kun se oli kala vale!

Kalle, kaapissa oli vielä illalla kaksi kakkupalaa. Osaatko selittää, miksi siellä on nyt vain yksi?
- En huomannut sitä toista pimeässä.