Menestynyt mies

Poimintoja aiheesta Anoppivitsit

Miehellä oli tyttöystävä, jonka vanhempien luokse piti mennä syömään.

Miehen autossa oli sellainen vika, että sateella piti virranjakajan kanteen sivellä vaseliinia, jotta auto toimisi.

Pöytä oli katettu appivanhempien luona valmiiksi ja koska vävypoikaa ei kuulunut, rupesivat he kolmestaan syömään ja sopivat keskenään leikkimielellä, että se joka syönnin jälkeen sanoo ensimmäisen sanan, niin tiskaa sitten kaikki astiat.

Juuri silloin auto jyrähtää pihaan, mies ryntää sisään ja pyytää anteeksi myöhästymistään. Hän rupeaa syömään ja yrittää avata keskustelua, mutta kukaan ei sano mitään.

Mies suuttuu sitten ja koppaa tyttöystävänsä sohvalle ja tekee temput kaikkien nähden. Kun kukaan ei sano mitään, niin mies tekee anopilleen saman.

Mies sanoo kovaan ääneen:
- On niin outoa porukkaa, että lähden helvetti sinne, mistä tulinkin.

Ja sitten mies ryntää autolleen.

Vettä sataa kaatamalla ja auto sanoo “wouv wouv wouv“.

Mies syöksyy takaisin tupaan ja huutaa:
- Löytyykö saatana tästä talosta edes vaseliinia?

Talon isäntä säpsähtää ja sanoo:
- Voin minä tämän kerran tiskata...

Mies istui perheensä ja anoppinsa seurassa ravintolassa.

Anoppi kysyi mieheltä:
- Tuolla istuu muuan mies, joka tuijottaa minua itsepäisesti. Tiedättekö, kuka tuo hävytön on?

Mies vastasi:
- Antiikkikauppias.

Miksi anopille ei kerrota vitsejä. Koska nauru pidentää ikää

Minne piru ei itse kerkiä, sinne se lähettää anopin.

Rakas anoppini oli viime viikolla sairaana ja mieheni pyysi minua ostamaan torilta hänelle viinirypäleitä. Koska mieheni on minulle hyvin rakas, päätin tehdä palveluksen ja käydä ostamassa anopille viinirypäleitä palatessani töistä kotiin.

Anoppini on hyvin tarkka lisäaineista ja niinpä varmistin vielä paikalliselta K-kauppiaalta:
– Onko näitä ruiskutettu millään myrkyllisillä lisäaineilla, vien nämä nimittäin anopilleni?

K-kauppias vastasi:
– Ei toki, kyllä te joudutte lisäämään mahdolliset myrkyt itse.

Oli pimeä syksyinen ilta ja satoi rankasti.
Reiskan ovikello soi ja hän meni avaamaan ovea.
Oven takana oli Reiskan anoppi.

Reiska totesi:
- Mitä sinä anoppi siellä seisot? Mene kotiisi ettet vilustu!

Miten anoppia tulee kohdella?
– Kuin kallista ruusua. Häntä tulee säilyttää pimeässä, kylmässä ja kosteassa kellarissa kaulaansa myöten kylmään veteen upotettuna.

Miniä oli talossa vierailulla. Appi saapui kotiin ja pyysi että poika siirtäisi autoa jotta oma auto mahtuisi pihaan. Miniä jäi kattomaan ikkunasta kun appi ja poika meni siirtämään autoa.

Piha oli liukas ja rengas suti tyhjää. Appi heitti hiekkaa renkaan alle.

Miniä aukas ikkunan ja huusi.
- Hei älypää miksi heität väärän renkaan alle sitä hiekkaa. Sehän pyörii jo.

Metsästäjä lähti Safarille vaimonsa ja anoppinsa kanssa. Eräänä iltana syvällä viidakossa rouva heräsi huomaten anopin kadonneen. Rynnäten miehensä luo hän vaati, että he molemmat yrittävät löytää hänen äitinsä. Metsästäjä otti kiväärinsä, otti siivun konjakista ja lähti etsimään häntä. Lähellä leiriä olevalla metsänaukealla, he havaitsivat karmean näyn: anoppi nojasi taaksepäin tiheään läpitunkemattomaan pensaikkoon ja suuri urosleijona seisoi häntä kasvotusten. Vaimo itki:
– Mitä me nyt teemme?
– Emme mitään, sanoi metsästäjä.
– Leijona on aiheuttanut itse sotkunsa, niin hoitakoon itsensä pois siitä.

-Kauanko anoppi kerää vielä mansikoita? kysyi Esa.
-Pari tuntia, vastasi Jaana.
-Hyvä! Sitten ei tarvitse laittaa linnunpelätintä..