Merillä murheet hukkuu

Poimintoja aiheesta Anoppivitsit

Miten anoppia tulee kohdella?
– Kuin kallista ruusua. Häntä tulee säilyttää pimeässä, kylmässä ja kosteassa kellarissa kaulaansa myöten kylmään veteen upotettuna.

Miniä oli talossa vierailulla. Appi saapui kotiin ja pyysi että poika siirtäisi autoa jotta oma auto mahtuisi pihaan. Miniä jäi kattomaan ikkunasta kun appi ja poika meni siirtämään autoa.

Piha oli liukas ja rengas suti tyhjää. Appi heitti hiekkaa renkaan alle.

Miniä aukas ikkunan ja huusi.
- Hei älypää miksi heität väärän renkaan alle sitä hiekkaa. Sehän pyörii jo.

Naisen kirje anopilleen:
- Rakas anoppi, toivoisin ettet toistuvasti sekaantuisi tapaani hoitaa ja kasvattaa lapsiani. Olen jakanut elämäni jo useamman vuoden, kasvatustyösi tuloksen, poikasi kanssa, ja luoja tietää että siinä on paljon parantamisen varaa...

Minkä takia lopetit ryyppäämisesi?

- Mun oli ihan pakko.
- Mikä se sellainen pakko on?
- Mä rupesin näkemään mun anoppinikin kahtena

Mikä on anopin ihannepaino?
- Reilut pari kiloa jos uurna lasketaan mukaan.

Oli pimeä syksyinen ilta ja satoi rankasti.
Reiskan ovikello soi ja hän meni avaamaan ovea.
Oven takana oli Reiskan anoppi.

Reiska totesi:
- Mitä sinä anoppi siellä seisot? Mene kotiisi ettet vilustu!

Mitä yhteistä on seuraavilla asioilla?

1. Anoppi tippui mereen ja hukkui.
2. Perunat jäätyi maahan.
3. Muija pamahti paksuksi.

- Kaikissa tapauksissa nosto jäi vähän liian myöhäiseksi.

Jussi oli matkoilla, kun hän sai hotelliinsa sähkeen, jossa sanottiin:
- Anoppisi kuollut piste Mitä teemme piste Hautaammeko, balsamoimmeko vai viemmekö krematorioon piste

Jussi sähkötti vastauksensa:
- Älkää ottako turhia riskejä piste Tehkää kaikki kolme piste!

Vankilanjohtaja aiotaan tuomita vankeusrangaistukseen.
– Hänen väitetään yrittäneen näyttää anopilleen, miten sähkötuoli toimii.

Yliajon uhri oli juuri pääsemässä jaloilleen, kun poliisimies juoksi auttamaan.
– Anoppini yritti ajaa ylitseni! tärisevä mies selitti poliisille.
– Auto töytäisi teitä takaapäin, poliisi sanoi.
– Kuinka te voitte tietää, että se oli anoppinne?
– Tunnistin naurun!