


Yhteistyökumppanin mainos:


Tärkeintä kahvinkeitossa ja parisuhteessa on se että on pannu.
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Pariskunta oli juuri tullut saunasta ja mies antoi pyyhkeen valahtaa pois ja ihaili itseään hetken ajan peilistä.
Mies totesi mietteliäänä:
- Kylläpä on komeaa... Jos “Se“ olisi sentinkin pidempi, olisin jo kuningas!
Vaimo tokaisi:
- Ja jos se olisi sentinkin lyhyempi, olisit kuningatar.
Milloin tietää olleensa kauan naimisissa?
Kun vaimossa ei ole muuta kiinteää kuin kulut ja miehessä ei muuta jäykkää kuin asenne.
Mies kysyi vaimoltaan mitä tämä kaikkein eniten toivoisi syntymäpäivälahjaksi.
Vaimo vastasi:
- Avioeron.
Tähän mies tuumasi, että ajatus on oikeastaan hyvä, mutta oli ajatellut jotain hieman halvempaa
Talon emäntä oli menossa sunnuntaina kirkkoon ja sanoi miehelleen:
- Et juopottele poissa ollessani.
Kun emäntä lähti menemään, isäntä haki viinapullon kaapista ja hörppäsi huikan pahimpaan himoon.
Kohta huomasi, että emäntä olikin jo tulossa takaisin. Äkkiä isäntä meni vuoteeseen viltin alle piiloon ja pisti pullon pystyyn jalkojen väliin.
Emäntä astui huoneeseen ja alkoikin yllättäen riisua vaatteitaan pois.
Isäntä kysyi:
- Mitäs sinä nyt, kun riisut vaatteesi?
Emäntä vastasi:
- Kirkko on joka sunnuntai, mutta tuota ei joka sunnuntaina tapahdu, kun törröttää noinkin komeasti.
Miksi avioliitossa elävät miehet ottavat rennommin pukeutumisen suhteen kuin sinkkumiehet?
- Heillä on jo päällepantavaa.
Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!
Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.
Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!
Maatilan emäntä ja isäntä olivat olleet koko päivän heinätöissä pellolla ja kun ilta alkoi sarastamaan, oli aika palata kotiin.
Heinän tuoksu oli saanut isännän hormooneihin hieman vauhtia, joten siinä kun emännän perässä kotia kohti mentiin, tuumasi isäntä emännälle, samalla takamukseen läpäyttäen:
- Se tuo sinun perä on kuin leikkuupuimuri.
Saunan jälkeen kun sitten käytiin yöpuulle, ei isäntä vaan malttanut pitää näppejään erossa emännästä, vaan pyrki päästä tosihommiin.
Emäntä oli kuitenkin vielä hieman loukkaantunut isännän aiemmasta letkautuksesta ja totesi:
- Tsot tsot isäntä, ei sitä yhden oljenkorren takia koko leikkuupuimuria käynnistetä.
Mies ja nainen katselivat sohvalla telkkaria.
Yhtäkkiä nainen kysyi:
- Vietäiskö tää makuuhuoneeseen?
Mies siihen:
- Eihän mulla olisi sitten sohvaa olohuoneessa?!








