


Yhteistyökumppanin mainos:


Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.
Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..
Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.
Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.
Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!
Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.
Veturinkuljettajan vaimo oli tyytymätön mieheensä.
- Vaimon mielestä veturinkuljettaja oli pitkän avioliiton aikana muuttunut jotenkin kylmäkiskoiseksi.
Nainen avautuu luontaistuotekaupan myyjälle intiimistä ongelmastaan:
- Mieheni ei ole enää pitkään aikaan osoittanut minkäänlaista seksuaalista kiinnostusta minua kohtaan. Emme ole harrastaneet seksiä enää moneen kuukauteen...
Luontaistuotemyyjä kaivaa tiskin alta oudon jauhepussin ja kuiskaa:
- Tämä tuli meille juuri. Se on tehty eräästä Amazonin alueen kasvista, jota paikalliset alkuasukkaat käyttävät voimallisena afrodisiakkina. Se on aivan uusi tuote. Ripottelet vain tätä jauhetta miehesi ruokaan niin voi hyvinkin olla, että peitto alkaa taas heilua.
Rouva ostaa pussin ja ennen lähtöä kauppias pyytää, että jos rouva voisi myöhemmin poiketa kaupassa ja kertoa sitten miten jauhe on toiminut. Koska kyseessä on myyjällekin outo ja uusi tuote, josta ei löydy vielä käyttäjäkokemuksia eikä tietoa oikein mistään.
Rouva palaa iloisena kauppaan jo seuraavana päivänä.
- Ripottelin jauhetta mieheni ruokaan, kuten neuvoitte. Hetken syötyämme, hän äkkiä paiskasi pöydältä astiat lattialle, repi kaikki vaatteeni pois samalla röhkien ja ulvoen kuin eläin. Sitten hän kaatoi minut pöydälle ja aloitti villin, eläimellisen aktin... Olin aluksi hiukan shokissa!
Myyjä päivittelee:
- Herravarjele! Olen syvästi pahoillani rouva. En tiennytkään, että tuote olisi niin vahvaa ja toimisi niin nopeasti.
Rouva sirkuttelee:
- Voi ei se mitään. Se oli oikeastaan aika elähdyttävä kokemus! ...tosin siihen ravintolaan meillä ei enää ole asiaa.
Ukko lähti aamulla soutamaan veneellä kohti järven selkää, kun oli akan kanssa tullut riitaa.
Akka huusi laiturilta:
- Mihin meet?!
Ukko vastasi:
- Hevon vittuun.
Akka:
- Mites talo?!
Ukko:
- Polta perkele!
Akka:
- Mites karja?!
Ukko:
- Lahtaa saatana!
Akka nosti hametta ja huusi:
- Mites tää!
Ukko katsoi vähän aikaa ja käänti veneen takaisin rantaan päin ja mutisi:
- ... Perkele... Joku päivä mie viel lähen..... Saatana...
Mitä pitää tehdä kun nainen tulee ulos keittiöstä?
– Lyhentää ketjua
Ostin tyttöystävälleni parane pian -kortin.
Hän ei ole sairas, mutta hän voi paremmin…
Psykiatri sanoi asiakkaalleen:
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa.
Asiakas:
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli siis automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa...
Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.
Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.
Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!
No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.
Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.











