


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies istui vaimonsa kanssa keskustellen niitä näitä ja jutun aiheeksi tuli jossain vaiheessa eutanasia.
Siihen varsin herkkään, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuvaan aiheeseen mies totesi vaimolleen:
- “Lupaathan ettet päästä minua sellaiseen vihannesmaiseen tilaan, jossa elämäni on riippuvainen jostain sähköisestä laitteesta ja ravinnontarpeeni tyydytetään nesteillä. Jos näet minun olevan siinä jamassa niin lupaathan kytkeä elintoimintojani ylläpitävät laitteet pois päältä ja lopettaa nesteytyksen.“
Sanomatta mitään vaimo nousi, otti kaukosäätimen ja sulki television, sammutti internetin sekä tietokoneen ja kaatoi kaljan viemäriin...
Vanha pariskunta meni pikaruokalaan ja jakoi puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset.
Muuan rekkamies sääli vanhaa paria ja tarjoutui ostamaan molemmille oman aterian.
”Ei hätää”, aviomies sanoi. ”Me jaamme kaiken.”
Hetken kuluttua rekkamies huomasi, ettei vaimo ollut haukannut palaakaan. ”Voin tosiaan
ostaa vaimollenne oman aterian”, hän sanoi.
”Hän saa kyllä syödäkseen”, aviomies vakuutti. ”Jaamme kaiken.”
Rekkamies ei vakuuttunut ja tiukkasi vaimolta: ”Miksi ette syö?”
”Koska odotan tekohampaita!” vaimo huusi.
Naisen rakkauden tunnustus kolmansilla treffeillä:
- Rakkaani, kun menemme naimisiin, saamme kolme lasta.
Mies:
- Kuinka voit olla niin varma?
Nainen:
- Ne ovat jo kotona äidin luona.
Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!
Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.
Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!
Mies ja vaimo riitelivät. Eräänä päivänä vaimo sanoi:
– Olisi kyllä mieluummin pitänyt mennä naimisiin apinan kanssa kuin sinun kanssasi.
Mies lisäsi:
– En usko, että pappi olisi suostunut vihkimään niin läheisiä sukulaisia.
- Lähdetkö käveleen?
- ...
- ...
- ...
- ...
- Lähde käveleen!
Aviopari valmistautui nukkumaanmenoon.
Mies toi vaimolle yöpöydälle lasillisen vettä ja Panadolin.
Vaimo:
- Mikä tämä on?
Mies:
- Se on Panadol, sinun päänsärkyysi.
Vaimo:
- Mutta eihän minulla ole päänsärkyä.
Mies:
- Ai, eikö?
Psykiatri sanoi asiakkaalleen:
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa.
Asiakas:
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli siis automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa...
Vaimo syleili hellasti töistä palavaa miestään ja kuiskasi tämän korvaan:
- Kultaseni. Meitä on kohta kolme tässä perheessä.
Mies tähän innostuneena:
- Eihän. Ihan totta.
Vaimo:
- Juu. Vanhempani eroavat. Ja äitini muuttaa meille.
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.








