


Mainos:


Simppa ja Mallu olivat olleet aviossa vasta pari viikkoa.
Simppa halusi lähteä kaupungille oluelle vanhojen kamujen kanssa, ja sanoi Mallulle:
- Kulta, tulen kohta takaisin.
Mallu kysyi:
- Minne olet menossa, armaani?
Simppa vastasi:
- Käyn vain kaljalla, söpöliini.
Mallu sanoi:
- Tahdot siis oluen, rakkaani.
Mallu aukaisi jääkaapin oven ja esitteli suuren valikoiman erilaisia ulkolaisia olutmerkkejä.
Simppa ei tiennyt mitä sanoa, lopulta hän keksi vain lausua:
- Niin, namuseni, mutta baarissa saa sentään näin helteellä jäädytettyjä tuoppeja...
Mallu keskeytti hänet sanomalla:
- Haluat siis jäädytetyn tuopposen, pupuseni?
Mallu otti pakastimesta ison tuopin, joka oli lähes umpijäässä.
Simppa näytti kalpealta ja sopersi:
- Kyyhkyläiseni, mutta baarissa saa niitä herkullisia välipaloja ja mutusteltavia. Tulen ihan pian takaisin, ok?
Mallu vastasi:
- Haluat siis välipaloja ja herkkuja, armaani?
Mallu otti uunista ison pellillisen erilaisia purtavia, kanansiipiä ja porsaakylkiä ja niin edelleen.
Simppa änkytti:
- Mutta oma hunajaiseni, baarissa sentään kuulee ronskia kieltä, äijäin kiroilua ja sen sellaista...
Mallu huusi kovaan ääneen:
- Kaipaatko ronskia kieltä kusipää? Juo tuo vitun kaljasi tuosta helveltin jäädytetystä lasista ja ahda kitusiisi nuo perkeleen naposteltavat, koska olet nyt saatana soikoon naimisissa etkä ole menossa minnekään. Menikö kaaliin, senkin mulkku?!
Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.
Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..
Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.
Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.
Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!
Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.
Vaimo huusi miehelleen:
- Senkin apina!
Mies vilkaisi kenkäkaappiin ja vastasi:
- Itse olet tuhatjalkainen.
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Mies vei vaimonsa synnytykseen ja lääkäri sanoi, että hänellä on käytössä uusi kone, joka siirtää osan rouvan tuskasta tulevaan isään helpottaen näin synnytystä.
Mies tietysti suostui ja lääkäri asensi kymmenen prosenttia synnyttäjän tuskasta mieheen.
Ei tuntunut missään.
Kaksikymmentä prosenttia.
Mies oli aivan rentona.
Lääkäri väänsi säädintä ja laittoi koneen viiteenkymmeneen prosenttiin, ja sitten sataan.
Nainen synnytti, ja mies voi hyvin!
Onnellinen perhe ajoi taksilla kotiin, ja kotiovella makasi posteljooni kuolleena.
Mies antoi vaimolleen joululahjaksi housut.
Toisessa lahkeessa luki “Hyvää Joulua“ ja toisessa “Onnellista Uutta Vuotta“.
Olipa mukana myös kortti, jossa mies kertoi tulevansa pistäytymään pyhien välissä.
Vaimo mesosi, että naiset muka pystyvät miehiä paremmin tekemään asioita samanaikaisesti.
Mies sanoi, että rauhoitu, istu alas ja ole hiljaa.
Näistä kolmesta häneltä ei onnistunut yksikään.
Mitä rohkeus on?
Sitä kun mies tulee humalassa kotiin, vaimo odottaa ovella luudan kanssa vihaisena ja mies kysyy:
– Ootkos siivoamassa vai aiotko lentää kauaskin?
Miehen vaimo katsoo TV:stä loputtomasti ruoanvalmistus ohjelmia ja se tympäisee miestä.
Mies toteaa vaimolle ivallisesti:
- Eihän tuosta ole mitään apua ollut...
Vaimo kuittaa:
- Katsothan itsekkin netistä pornoa.
Kaappo oli ollut koko päivän ryyppäämässä kavereillaan ja sitten tuli aika täyttää lupaus ja mennä yöksi kotiin vaimon luokse.
Vaimon ärjyä suhtautumista juopotteluun, mies yritti laimentaa sanomalla:
- Voi miten ihanalta sinä Hilma-rakkaani tänään näytätkään...
Vaimo ärähti kaulin kädessään:
- Kumpa voisin sanoa saman sinusta!
Pahimman tilanteen jo mentyä ohi Kaappo sanoi varoen:
- Kyllä voisitkin, jos valehtelisit niinkuin minä.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi naiset rakastavat kissoja.
Kissat ovat itsenäisiä, ne eivät kuuntele, ne eivät tule sisään kun niitä kutsutaan.
Ne haluavat olla koko yön ulkona, ja kun ne sitten tulevat kotiin, niin ne haluavat olla yksin, syödä ja nukkua.
Toisin sanoen:
kaikkia näitä ominaisuuksia joita nainen rakastaa kissassaan, hän vihaa miehissä!
Miksi, voi miksi meitä näin sorretaan.
Anna nyt, mies mankui vuoteessa vaimoltaan.
– “Enkä anna. Sitä säästetään perhejuhlia varten“, sanoi vaimo.
– “Kuule, antaisit nyt. Mulla on niin perskeleen paha olo.“
– “Sen siitä saa, kun sillä lailla ryyppää. Krapula on sinulle ihan oikein.“
– “Anna nyt“, mies jatkoi vonkaamistaan.
– “Minä en enää jaksa sinun kanssasi. Ota sitten, omapa on asiasi.“
Mies ryntäsi riemuissaan jääkaapille, avasi huushollin ainoan samppanjapullon ja kuului valtava pamaus, kun korkki lensi kattoon.
Silloin kuului lastenhuoneesta moittiva ääni:
– “Olisit vaan antanut sille, mutsi. Nyt se meni ja ampui itsensä!“








