Mies kertoi psykiatrille pelkäävänsä kovasti

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Lääkäri soitti potilaalle ilmoittaakseen sattuneesta hoitovirheestä:
- Määräsin teille ripuliin vahingossa masennulääkettä.

Potilas:
- Joo ihmettelinkin, kun on ollut kaksi tuntia paskat housussa, eikä vituta yhtään!

- Omatoimisesti noin 10 tuntia sitten pahoinpidelty.

- Potilas autonkuljettaja. Muutoin terve.

- Pärjäilee kotona täysin omatoiminen siivooja kerran viikossa.

- Tullut tunne, että pää puolittunut ja lopettanut lääkityksen.

- Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä lääkitystä.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

- Tänään taas huimailua ja nimenomaan jalkeilla ollessa kaatuilua.

- Kertoo saaneensa Xanor-reseptin yksityiseltä lääkäriasemalta (yleiseen vitutukseen).

- Perunoita kuoriessa oikea nilkka kipeytynyt.

- Itsenäisyyspäivänä pudonnut WC-pytyltä ja 112 tullut apuun.

- Ainakin 2 päivää päässä soinut “Tango kohtalon“. Nyt tuskastunut niin päässä soivaan musiikkiin, että yrittänyt itsemurhaa.

Ambulanssi kaahasi sireeni ja vilkkuvalot päällä hakemaan potilaan kotoaan.

Matkalla potilas kysyi kivuissaan:
- Viettekö minut sairaalaan?

Ensihoitaja vastasi:
- Ei, vaan keskustelupalstan kommenttiosastolle, koska siellä ne todelliset asiantuntijat ovat.

Mies meni lääkärintarkastukseen.

Lääkäri kysyy:
- Poltatteko?

Potilas vastaa:
- En polta.

Lääkäri:
- Juotteko viinaa?

Potilas:
- Kyllä kiitos.

Kirurgi potilaan vieressä:
- Rauhoitu Pekka, se on vaan pieni rutiinileikkaus.

Potilas totesi:
- Ei minun nimeni ole Pekka?!

Siihen kirurgi:
- Tiedän. Se on minun nimeni...

Sydänkirurgi sai potkut
– Häneltä tuli jatkuvasti huonoa läppää.

Mies meni lääkäriin. Lääkäri kysyi mikä vaivaa. Mies alkoi luettelemaan:

- Aina kun aamulla nousen ylös, oikeassa takareidessä tuntuu ihan kun olisi kastunut, vaikka kädellä kokeillen on ihan kuiva. Lisäksi maksan tienoilla tuntuu ikäänkuin puukonpisto silloin tällöin. Joka ilta tulee ihan yhtäkkiä hirveän kuuma ja hiki valuu, vaikka istun paikallani ja huoneenkin lämpö on vakio. Sen lisäksi korvat alkavat välillä ihan yhtäkkiä soimaan tosi voimakkaasti, sellainen häiritsevä vinkuminen, ikäänkuin tinnitus, joka sitten kuitenkin menee ohi. Mitähän tämä kaikki voisi olla?

Lääkäri vastaa:

- Joo. Tämä on klassinen esimerkki aivan uudesta sairaudesta nimeltään Luulomioosi. Kas tässä lääkkeeksi yksi aski Tic-Tac-pastilleja. Otatte näitä aina kun oireita ilmenee.

Kaksi lääkäriä keskustelee.

- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.