


Yhteistyökumppanin mainos:


- Omatoimisesti noin 10 tuntia sitten pahoinpidelty.
- Potilas autonkuljettaja. Muutoin terve.
- Pärjäilee kotona täysin omatoiminen siivooja kerran viikossa.
- Tullut tunne, että pää puolittunut ja lopettanut lääkityksen.
- Huumeiden käyttäjä, ei muuta säännöllistä lääkitystä.
Potilas:
- Kiltti tohtori, nyt minä olen istunut kieli ulkona suusta jo viisi minuuttia, ettekä ole vilkaisseetkaan suuhuni!
Lääkäri:
- Niin, niin, minä halusin vain hetken rauhaa reseptin kirjoittamiseen.
Pariskunta vietti jo 25-vuotis hopeahäitään ja perhettä oli siunaantunut jo vaimon mielestä ihan tarpeeksi.
Miehelle oli kuitenkin lastentekotapa kovinkin mieleistä puuhaa ja hän mietti vaimonsa kanssa, miten likimain jokavuotinen lasten tuleminen saataisiin kuitenkin loppumaan.
Mies suostui siihen, että munaskoista katkaistaisiin johtimet, niin olisi varmaa, ettei lisää nälkäisiä suita tulisi enää ruokittavaksi.
Sitten lääkärin vastaanotolla mies tutisi pelosta, vaikka tohtori sanoi sen olevan varsin kivuton toimenpide.
Lääkäri kysyi mieheltä vielä kerran:
- Oletteko nyt varmasti miettinyt vaimonne kanssa tätä toimenpidettä, koska vaikka potenssi jää, niin siitoskyky menee kuitenkin lopullisesti.
Mies vastasi:
- Ei me osattu vaimon kanssa ratkaista asiaa, vaan annettiin lasten äänestää.
Lääkäri kysyi:
- Kuinka kävi?
Mies:
- 11 puolesta ja 6 vastaan.
Pertti heräsi eräänä aamuna ja hänen penikseensä sattui todella paljon. Hän ei kerta kaikkiaan tajunnut, mistä kipu saattoi johtua sillä hän ei ollut tehnyt mitään vaarantaakseen sukukalleuksiaan.
Pian hänelle selvisi, että kipu oli erityisen sietämätön, kun hän pissasi.
Kärsittyään koko aamun huolestuneena Pertti päätti lopulta soittaa terveyskeskukseen ja varata ajan itselleen.
Juuri kun hän oli soittamassa, Pertin vaimo ilmestyi huoneeseen.
Vaimo kehoitti:
- Muista, ettet käytä rumia sanoja kun soitat, heillä on naispuoliset sairaanhoitajat terveyskeskuksessa ja he loukkaantuvat varmasti, jos puhut siveettömästi.
Epätoivoinen Pertti kysyi:
- Kyllä, mutta miten minun pitäisi sitten selittää asiani? ”Sieltähän” minua sattuu!
Voimo kehoitti:
- Voithan sanoa, että kipu on käsivarressasi ja kertoa sitten paikan päällä tarkemmin?
Pertti soitti terveyskeskukseen ja sai kaikeksi onneksi nopean vastauksen.
Pertti yritti selittää käyttämättä tuhmia sanoja:
- No niin. Minulla on ongelma… käsivarressani.
Sairaanhoitaja kuulosti mietteliältä ja kysyi:
- Miten nämä ongelmat sitten ilmenevät?
Pertti vastasi ajattelematta:
- Siihen sattuu kun pissaan…
- 44-vuotias aiemmin varsin terve keittiö Koskelan sairaalasta.
- Eilen ei muista syöneensä mitään sopivaa.
- Aamulla huulet lähteneet laskeutumaan.
- Tupakoinut noin 7 savuketta 15 vuoden aikana.
- Tulosyy: Virtsan haju hengityksessä, pää tuntuu tohelolta.
Potilas epätoivoisena kysyi lääkäriltä:
- Olisiko unissakävelyyni jotain lääkettä?
Lääkäri:
- Ei! Jos lopettaisit senkin, et harrastaisi liikuntaa ollenkaan!
- Teillä on erittäin korkea verenpaine, lääkäri kertoi potilaalle.
- Tiedän, se taitaa olla sukuvika.
- Isän vai äidin puolelta?
- Vaimon.
- Kuinka teidän korkea verenpaineenne voi johtua vaimonne suvusta?
- Teidän pitäisi tuntea joku siitä porukasta.
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen lääkäri vertailee tekemiänsä leikkauksia.
Ruotsalainen kehaisee:
- Kerran ompelin erään naisen jalan kiinni ja se oli niin hyvin ommeltu että samasta naisesta tuli balleriina.
Norjalainen vastaa:
- Kerran yhdestä miehestä tuli viulisti kun olin ommellut hänen kätensä niin hyvin kiinni.
Siihen suomalainen sanoi että:
- Onhan minullakin ollut vastaavia tapauksia mutta kerran eräästä onnettomuudesta jäi vain silmälasit ja hevosenperse ja minä tein niistä vielä kansanedustajan.
Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.
Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.
Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.
Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.
Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:
- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?
Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.
Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:
- Äiti, missä mun pesukinnas on!?
Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.
Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.
Ukko makasi liikkumattomana sängyssä.
Lääkäri tuli paikalle ja teki diagnoosin:
- Hän on kuollut.
Ukko sanoi yllättäen:
- Enkä ole...
Ukon vaimo tiuskaisi:
- Ole hiljaa! Kyllähän lääkäri tietää nämä asiat paremmin.








