


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi palvelutalossa asuvaa vanhaa pappaa piti tapanaan aina silloin tällöin tissutella salaa viinaksia. Lisäksi heillä oli jo molemmilla joitain korkeasta iästä johtuvia vaivoja.
Toinen selitti:
- Lasista tahtoo läikkyä puolet yli kun on tuo Parkinsonin tauti.
Siihen toinen:
- Sinulle sentään jää toinen puolikas lasiin. Minulla taas on tuo Alzheimerin tauti enkä aina muista mihin jätin koko juomalasini.
Mies meni baariin ja tilasi kossun.
Tarjoilija:
- Tuleeko kolalla?
Mies:
- No tuo vaikka lapiolla, kunhan tuot.
Tapahtui aikana, jolloin netin käyttö ei ollut niin yleistä kuin nykyään, vaan asiat hoidettiin puhelimitse.
Eräs herrasmies Kustavista, oli päättänyt tilata erikoisoluita baarikaappiinsa Helsingistä asti.
Hän soitti panimolle ja tiedusteli, että koskahan se olut olisi Kustavissa.
Puhelimessa vastattiin:
- No... Se on yleensä siinä pari tuntia nauttimisen jälkeen...
Mies oli alkanut lammasfarmariksi.
Eräänä iltapäivänä kaverit tulivat kyselemään, lähtisikö hän baariin kaljalle.
- “Enpä taida keritä tänään“, farmari totesi ja lähti kaljalle.
Juhlissa on erotettavissa kaksi ihmisryhmää: toinen ryhmä haluaa jäädä vielä ryyppäämään ja toinen haluaa mennä kotiin nukkumaan.
Mitä yhteistä näillä ryhmillä on?
- He ovat naimisissa keskenään.
Rouva nyyhkytti ompeluseurassa:
- Viina on tuhonnut kotini.
Muut naiset huolissaan:
- Ryyppääkö miehesi niin paljon?
Rouva:
- Ei, mutta pontikkapannu räjähti.
Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.
Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.
Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.
Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.
Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.
Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.
Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.
Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.
Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...
Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:
- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.
Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.
Se katseli raatoja ja tuumi:
- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...
Vaimo ihmetteli miehelleen ties monennenko kerran:
- Miksi sinä oikeastaan juot noin älyttömän paljon?
Mies vastasi ajatellen selvästikin jotakin syvällistä:
- Juodessani minä ajattelen... ja ajatelessani minä juon.
Mikä kala ei osaa uida?
- Kännikala
Isännällä oli tapana ostaa perjantaipullo.
Pikku-Martta uteli isältä, mitä pullossa mahtaa olla, kun isä muuttuu toisenlaiseksi sitä juotuaan.
Isä kertoi:
- Kuule Martta, juon sitä ihan siksi etten kuule kellon tikitystä ja maanantaina töihin menon kurjuutta.











