


Yhteistyökumppanin mainos:


Matti kysyi Villeltä:
- Mitä eroa on minulla ja viikingillä?
Ville vastasi:
- Ei aavistustakaan...
Matti:
- Kun viikingit palasivat taistelun jälkeen kotiin, alkoivat juhlat ja juomingit. Mutta kun minä tulen kotiin juominkien jälkeen, alkaa varsinainen taistelu.
- Huomenta, onko tämä alkoholistien auttava puhelin?
- kyllä on.
- Hyvä, kuinka Mojitoja tehdään?
Mitä tapahtuu jos keskioluen alkoholipitoisuutta lasketaan?
- Suomen kansa kuolee vesipöhöön.
Oli raittiusliikkeen kokous, missä esitelmöitsijä otti lasin viinaa ja pisti siihen madon.
Mato kuoli heti.
Esitelmöitsijä kysyi:
- Mitä opimme tästä?
Eräs vanha mummo vastasi:
- Ainakin sen, että jos on matoja mahassa, ryyppy ei ole pahitteeksi!
Kreivi Krapulalla oli kaksi poikaa, jotka olivat syntyneet peräkkäisinä päivinä.
- Ensin oli Oton päivä, sitten oli Yrjön päivä...
Kun Rysänperän vanha isäntä Roope täytti kunnioitettavat pyöreät sata vuotta, koko kylä oli kutsuttu synttärikekkereille.
Hyvissä ajoin ennen juhlapäivää Roope itse pistäytyi kylän viinakaupassa ja osti kolme kokonaista pulloa jaloviinaa juhlan kunniaksi.
Kun siinä nuori myyjä alkoi sitten kohteliaasti ihmetellä, riittäisivätkö kolme pulloa ihan koko kylän juhliin, Roope madalsi ääntään ja kuiskasi tuskin kuuluvasti:
- Yksi pullo näistä onkin nimismiehelle, toinen pullo kirkkoherralle ja kolmas pullo teidän liikkeenne johtajalle... Niille kun ei oikein uskalla mennä pontikkaa tarjoamaan.
Tapahtui aikana, jolloin netin käyttö ei ollut niin yleistä kuin nykyään, vaan asiat hoidettiin puhelimitse.
Eräs herrasmies Kustavista, oli päättänyt tilata erikoisoluita baarikaappiinsa Helsingistä asti.
Hän soitti panimolle ja tiedusteli, että koskahan se olut olisi Kustavissa.
Puhelimessa vastattiin:
- No... Se on yleensä siinä pari tuntia nauttimisen jälkeen...
Pekka sanoi vaimolleen:
- Viina tekee sinut pirun paljon kauniimmaksi.
Vaimo ihmetteli:
- Mutta enhän minä ole ottanut viinaa.
Pekka:
- Et niin, mutta minä olen.
Mies oli tissutellut pitkin päivää juomalla viinaa melkein mitä sielu vain sietää...
Lähti sitten tuiskeessa mopollaan viinakasseineen naapurin Jontun luokse jatkamaan juominkeja. Matkalla törmäsi sitten puuaitaan niin, että aitapuut sinkoilivat edestä pois joka suuntaan, ja mies lensi lopulta kaaressa ajokkeineen pusikkoon.
Vietiin loukkaantunut ja tajuton mies sitten sairaalaan suoraan teho-osastolle.
Parin vuorokauden päästä mies tuli viimein tajuihinsa, ja kun lääkäri näytti röntgenkuvaa katkenneista kylkiluista, mies katseli ihmeissään kuvaa, ja yritti kovin arvata mistä oikein oli kyse.
Lopulta mies sanoi:
- Joo, kyllä minä tuon portin muistan! Mutta missä miun mopo on?
Mies oli alkanut lammasfarmariksi.
Eräänä iltapäivänä kaverit tulivat kyselemään, lähtisikö hän baariin kaljalle.
- “Enpä taida keritä tänään“, farmari totesi ja lähti kaljalle.











