


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.
Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.
Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?
Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.
Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.
Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.
Miksi työnantaja supistelee sulkijalihastaan jo tunti ennen rutiininomaista paskahädän koittoa?
- Sen pitää tehdä ennakkopidätys.
Moni haaveilee uran luomisesta...
Mutta eihän se ole kovin vaikeaa ole, lapio vaan käteen ja sitä uraa luomaan.
Mies palasi töistä kotiin. Hän näki vaimonsa keittiössä kahvinkeittopuuhissa.
Olohuoneessa häntä kohtasi tyrmistyttävä näky! Siellä sipsutti korkokengissään aivan outoja, huomattavan tuhteja naisihmisiä sonnustautuneina pelkkiin bikineihin, tiaraan ja leveään nauhaa. He puuteroivat ja kasvojaan ja tupeerasivat hiuksiaan ja peilasivat itseään.
Mies katseli hetken aikaa näkyä silmät pyöreänä. Sitten hän meni keittiöön ja tivasi vaimoltaan:
- Mistä oikein on kyse, keitä nuo vieraat ihmiset oikein ovat?
Vaimo vastasi:
- Se on pitkä tarina... Menin aamulla kirpputorille ja löysin sieltä tämän vanhan antiikkilampun halvalla. Kotiin tultuani aloin kiilloittamaan sitä ja sieltä ilmestyi henki, joka lupasi täyttää kaikki toiveeni...
Mies tempaisi lampun naisen kädestä sadatellen samalla sitä, että nyt on vaimokin menettänyt järkensä.
Tempaisun voimasta lampusta alkoi kuulua sihinää ja puff! Miehen edessä seisoi nyt henki, valmiina täyttämään hänen toivomuksen.
Mies mietti hetken ällikällä lyötynä ja toivoi sitten:
- Haluan että taivaalta sataa isoja euroja! Haluan että niitä tulvii asuntooni ovista ja ikkunoista jatkuvalla syötöllä...
Äkkiä talon katolta alkoi kuulua tömähdyksiä! Ovet ja ikkunat särkyivät ryskyen ja sisään tuli lauma vauhkoja peuroja.
Sitten peuroja vain putoili taivaasta uusina ja uusina laumoina. Ne aluksi kompuroivat pyörryksissä kunnes ne syöksyivät päistikkaa suoraan sisälle asuntoon.
Mies ja nainen ryntäsivät kauhun vallassa pakoon asunnostaan.
Mies sopersi järkyttyneenä:
- Mitä oiken tapahtui?
Vaimo vastasi:
- Niin, sitä minä vaan yritin sanoa, että en minäkään toivonut niitä “isoja missejä“...
Nainen oli jo pidempään tarkkaillut kolmevuotiaita kaksostyttöjään huolestuneena.
Häntä vaivasi outo, voimistuva tunne, että lapset eivät olisi hänen omiaan.
Hän päätti tehdä salaa dna-testin kummastakin lapsesta.
Testi paljasti äidin pahimman pelon käyneen toteen! Hän kertoi sitten järkyttävän tiedon miehelleen.
Mies suhtautui tietoon leppoisasti:
- Tietenkään ne eivät ole meidän omia! Etkö sinä muista, kun siellä synnytyssairaalassa kotiin lähtiessä valitit, että vauvamme haisevat ja kysyit että voisinko ottaa ne ja käydä vaihtamassa puhtaisiin, kun itse et jaksanut...
Mitä kaikki sanoi kun puliukko kuoli?
- RIP-puli
Mistä Alistair Maclean sai idean kirjaansa “Kotkat kuuntelevat“?
- Hän oli puhelimessa ja raollaan olevan oven takana oli keittiössä samaan aikaan anoppi ja naapurin täti.
- Mikä pyörässäsi on vikana?
- Kuinka niin?
- Mietin vaan, kun kumit laahaa maata ja penkki on päin persettä.
Miksi Tolkien kuvaa kirjoissaan puukansaa niin yksityiskohtaisesti?
- Jotta tietäisimme Entistä enemmän.
Skootteri ja kuplavolkkari törmäsivät Intiassa, 38 joutui sairaalaan.
Maalla elettiin vielä aikaa, kun lehmien keinosiemennys teki vielä tuloaan.
Talossa oli isäntäväen lisäksi tomera vanha piika ja odotettiin seminologin nimistä henkilöä käymään ensimmäistä kertaa.
Navetassa odotti yksi kiimainen lehmä tiinehtymistään. Tilan muut eläimet olivat ulkona laitumillaan.
Piika oli tehnyt kaikki valmistelut seminologia varten. Hän oli putsannut pilttuun, elikon takapään sonnasta ja levitellyt lehmän alle pehkuja.
Sitten tuli auto pihaan ja kohtelias mies tuli salkkuineen navetalle.
Piika sanoi miehelle:
- Päivää, tuossapa on se lehmä. Mie löin tuohon seinään naulan, johon voitte sitten housut heittee. Minä en ilkee moista katella ja lähenkin ulos siksi aikaa.
Turussa:
- Ja nyt päivän sää.
- Jaa mää vai?











