Minä en piereskele

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Mikä Kari pörisee ja lemuaa?
- Pierumaakari

- Se voidaan tehdä niin monella eri tavalla, sanoi mökin akka, käänsi takapuolensa ja puhalsi myrskylyhdyn sammuksiin.

Olipa kerran taiteilija joka osasi pieremällä esittää laulun Honkain keskellä.
Oli hänellä ongelma kohdassa Hoi laari laa, häneltä tuppasi tulemaan aina lusikallinen pöksyihin.

- Tohtori, kuuloni on huonontunut. En kuule edes omaa pieruani.
Lääkäri kirjoitti reseptin.
- Paraneeko kuuloni varmasti tällä lääkkeenä?
- Ei, mutta pierut kovenee.

Kaksi pyllyä juoksi kilpaa. Toinen voitti pierun mitalla.

Pieru kysyi tomaatilta erityiskykyä.

Tomaatti siihen:
- Minä punastun helposti. Mikä sinun erityiskykysi on?

Pieru:
- Olen läsnä, vaikka minua ei nähtäisi.

Miksi sinun on varottava ninjojen pieruja?
He ovat hiljaa - mutta tappavia.

Mitä kuukautissuoja kirjoitti pierulle kiitosilmoitukseen?
Olet tuuli siipieni alla.

Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.

Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.

Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.

Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.

Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?

Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?

Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.