


Yhteistyökumppanin mainos:


Vanha pariskunta meni pikaruokalaan ja jakoi puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset.
Muuan rekkamies sääli vanhaa paria ja tarjoutui ostamaan molemmille oman aterian.
”Ei hätää”, aviomies sanoi. ”Me jaamme kaiken.”
Hetken kuluttua rekkamies huomasi, ettei vaimo ollut haukannut palaakaan. ”Voin tosiaan
ostaa vaimollenne oman aterian”, hän sanoi.
”Hän saa kyllä syödäkseen”, aviomies vakuutti. ”Jaamme kaiken.”
Rekkamies ei vakuuttunut ja tiukkasi vaimolta: ”Miksi ette syö?”
”Koska odotan tekohampaita!” vaimo huusi.
Naimisissa oleva mies oli taas kerran vierailemassa “tyttöystävänsä“ luona.
Tyttö kujersi miehelle:
- Voisitko jo vihdoin ajaa tuon partasi pois. Haluaisin niin nähdä kauniit kasvosi.
Mies vastasi:
- En voi ajaa partaani pois. Tiedät hyvin, että vaimoni pitää parrastani.
Tyttö kujersi:
- Pliiiis, ajaisit nyt... Minun mielikseni.
No, mies antoi periksi ja ajoi partansa pois.
Aamuyöllä mies sitten palasi takaisin kotiinsa ja könysi vaimonsa viereen.
Vaimo kääntyi unenpöppörössä miehensä puoleen ja siveli tämän poskea ja huusi:
- Matti! Sinun pitää heti lähteä! Mieheni palaa liikematkaltaan juuri näillä minuuteilla!
Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.
Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.
Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.
- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.
Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.
Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.
Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.
Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.
Vaimo huusi miehelleen:
- Senkin apina!
Mies vilkaisi kenkäkaappiin ja vastasi:
- Itse olet tuhatjalkainen.
Talon emäntä oli menossa sunnuntaina kirkkoon ja sanoi miehelleen:
- Et juopottele poissa ollessani.
Kun emäntä lähti menemään, isäntä haki viinapullon kaapista ja hörppäsi huikan pahimpaan himoon.
Kohta huomasi, että emäntä olikin jo tulossa takaisin. Äkkiä isäntä meni vuoteeseen viltin alle piiloon ja pisti pullon pystyyn jalkojen väliin.
Emäntä astui huoneeseen ja alkoikin yllättäen riisua vaatteitaan pois.
Isäntä kysyi:
- Mitäs sinä nyt, kun riisut vaatteesi?
Emäntä vastasi:
- Kirkko on joka sunnuntai, mutta tuota ei joka sunnuntaina tapahdu, kun törröttää noinkin komeasti.
Mies sanoo kauneushoitolasta palaavalle vaimolleen:
- Sinustahan tuli tunnissa kaunis.
Miksi avioliitossa elävät miehet ottavat rennommin pukeutumisen suhteen kuin sinkkumiehet?
- Heillä on jo päällepantavaa.
Vaimo mesosi, että naiset muka pystyvät miehiä paremmin tekemään asioita samanaikaisesti.
Mies sanoi, että rauhoitu, istu alas ja ole hiljaa.
Näistä kolmesta häneltä ei onnistunut yksikään.
Leena, kuunteles tätä, sanoi Paavo ja luki lehdestä:
- Liian aikainen laukeaminen voi johtua liian voimakkaista takapuolen liikkeistä tai liian voimakkaista hankausliikkeistä tai sitten itse vehkeessä voi olla vikaa.
Hyi, sanoi Leena. Lopeta jo nuo seksuaaliteoriat.
Mitkä seksuaaliteoriat! Kummasteli Paavo.
Minähän luen testejä suksensiteistä!
Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.
Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?
Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.
Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.
Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?











