


Yhteistyökumppanin mainos:


Vastavihitty pariskunta muutti saman katon alle.
Uskovaisena ihmisenä vaimo ripusti sängyn yläpuolelle taulun, jossa luki:
“Tarvitsen Sinua joka päivä.“
Mies naulasi sen viereen oman kylttinsä:
“Herra, anna minulle voimaa!“
Kaappo oli ollut koko päivän ryyppäämässä kavereillaan ja sitten tuli aika täyttää lupaus ja mennä yöksi kotiin vaimon luokse.
Vaimon ärjyä suhtautumista juopotteluun, mies yritti laimentaa sanomalla:
- Voi miten ihanalta sinä Hilma-rakkaani tänään näytätkään...
Vaimo ärähti kaulin kädessään:
- Kumpa voisin sanoa saman sinusta!
Pahimman tilanteen jo mentyä ohi Kaappo sanoi varoen:
- Kyllä voisitkin, jos valehtelisit niinkuin minä.
Mies ja nainen katselivat sohvalla telkkaria.
Yhtäkkiä nainen kysyi:
- Vietäiskö tää makuuhuoneeseen?
Mies siihen:
- Eihän mulla olisi sitten sohvaa olohuoneessa?!
Tärkeintä kahvinkeitossa ja parisuhteessa on se että on pannu.
Mies sanoo kauneushoitolasta palaavalle vaimolleen:
- Sinustahan tuli tunnissa kaunis.
Viime vuonna Pertti ei tiennyt mitä ostaa vaimolleen joululahjaksi.
Vaimo antoi mielestään hyvän vihjeen:
”Olisi kiva jos tossa autotallin edessä olisi minulle sellainen lahja, joka menee nollasta sataan alle viidessä sekunnissa!”
Aattoaamuna vaimo löysi pienen paketin autotallin edestä.
Hän avasi sen ja siellä oli upouusi henkilövaaka.
... Pertti pääsi sairaalasta pääsiäisenä.
– Viina tekee sinut pirun paljon kauniimmaksi, sanoi Pekka vaimolleen.
– Mutta enhän minä ole ottanut viinaa, vaimo ihmetteli.
– Et niin, mutta minä olen.
Parisuhde on kuin pelaisi Aliasta:
- Yksi huutaa naama punaisena ja toinen yrittää arvata, että mistä vi*usta on kyse!
Vaimo valitti miehelleen rintojensa pienuutta.
Mies ehdotti:
- Hiero niitä vessapaperilla.
Vaimo ihmetteli:
- Miten se muka auttaa?
Mies:
- En minä tiedä, mutta perseeseesi se ainakin on tehonnut!
Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.
Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.
Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!
No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.
Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.











