


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies kertoi surullisena kaverilleen:
- Riitelimme eilen vaimon kanssa kesälomamatkasta. Minä haluaisin Thaimaahan... Ja hän haluaa tulla mukaan.
Mies istui vaimonsa kanssa keskustellen niitä näitä ja jutun aiheeksi tuli jossain vaiheessa eutanasia.
Siihen varsin herkkään, elämän ja kuoleman rajamailla liikkuvaan aiheeseen mies totesi vaimolleen:
- “Lupaathan ettet päästä minua sellaiseen vihannesmaiseen tilaan, jossa elämäni on riippuvainen jostain sähköisestä laitteesta ja ravinnontarpeeni tyydytetään nesteillä. Jos näet minun olevan siinä jamassa niin lupaathan kytkeä elintoimintojani ylläpitävät laitteet pois päältä ja lopettaa nesteytyksen.“
Sanomatta mitään vaimo nousi, otti kaukosäätimen ja sulki television, sammutti internetin sekä tietokoneen ja kaatoi kaljan viemäriin...
– Viina tekee sinut pirun paljon kauniimmaksi, sanoi Pekka vaimolleen.
– Mutta enhän minä ole ottanut viinaa, vaimo ihmetteli.
– Et niin, mutta minä olen.
Vaimo valitti miehelleen rintojensa pienuutta.
Mies ehdotti:
- Hiero niitä vessapaperilla.
Vaimo ihmetteli:
- Miten se muka auttaa?
Mies:
- En minä tiedä, mutta perseeseesi se ainakin on tehonnut!
Mies meni hienoon putiikkiin ostamaan vaimolleen seksikästä alusasua.
Kauppa oli melko hintava, hinnat vaihtelivat kahdestasadasta aina viiteensataan asti.
Mitä läpinäkyvämpi alusasu oli, sitä kalliimpi oli hintakin. Mies valitsi
kaikkein läpinäkyvimmän, maksoi 500 euroa ja vei alusasun kotiin.
Hän esitteli asun vaimolleen ja pyysi menemään yläkertaan pukeutumaan siihen ja
esittelemään sitä sitten itselleen.
Yläkerrassa vaimo sai idean ja ajatteli: ”Tämä on niin läpinäkyvä, kuin ei olisi mitään päällä. En pue sitä, vaan esittelen itseni alasti, palautan hepeneen huomenna kauppaan takaisin, ja pidän rahat itse.”
Vaimo tuli alasti portaiden yläpäähän ja alkoi poseerata.
Mies sanoo: ”Hyvä luoja! Luulisi, että viidelläsadalla ne edes silittäisivät sen!”
Taloon saapui vieras. Kesäaika kun oli, niin istuksivat pihakeinussa. Huomio kiinnittyi naapuriin.
Kylään tullut vieras kauhisteli näkemäänsä, kun toinen naapureista väänsi “tortun“ keskelle pihaa ja osoitti sitä.
Toinen naapureista taas veisti pihlajasta oksan marjoineen, tökkäsi siihen torttuun ja nosti toisen nenälle.
Ääntäkään ei kuulunut. Huitomista ja liikettä vain.
“Mitä tuolla tapahtuu?“ kysyi vieras hämmästyneenä.
Talon isäntä kertoi, että “siellä asuu kuuromykkä-pariskunta ja näyttää olevan taas pahimman luokan riitä kyseessä.
Tuo väännetty “torttu“ tarkoittaa “Haista paska“ ja nuo marjat sitten vastauksena: “Paskan marjat!“
Hämmästys katosi ja muuttui nauruksi.
Kaappo oli ollut koko päivän ryyppäämässä kavereillaan ja sitten tuli aika täyttää lupaus ja mennä yöksi kotiin vaimon luokse.
Vaimon ärjyä suhtautumista juopotteluun, mies yritti laimentaa sanomalla:
- Voi miten ihanalta sinä Hilma-rakkaani tänään näytätkään...
Vaimo ärähti kaulin kädessään:
- Kumpa voisin sanoa saman sinusta!
Pahimman tilanteen jo mentyä ohi Kaappo sanoi varoen:
- Kyllä voisitkin, jos valehtelisit niinkuin minä.
Nainen sanoi miehelleen:
- Sheivasin mirrini tänään. Tiedätkö mitä siitä seuraa?
Mies vastasi:
- Jep. Viemäri on tukossa taas...
Talon emäntä oli menossa sunnuntaina kirkkoon ja sanoi miehelleen:
- Et juopottele poissa ollessani.
Kun emäntä lähti menemään, isäntä haki viinapullon kaapista ja hörppäsi huikan pahimpaan himoon.
Kohta huomasi, että emäntä olikin jo tulossa takaisin. Äkkiä isäntä meni vuoteeseen viltin alle piiloon ja pisti pullon pystyyn jalkojen väliin.
Emäntä astui huoneeseen ja alkoikin yllättäen riisua vaatteitaan pois.
Isäntä kysyi:
- Mitäs sinä nyt, kun riisut vaatteesi?
Emäntä vastasi:
- Kirkko on joka sunnuntai, mutta tuota ei joka sunnuntaina tapahdu, kun törröttää noinkin komeasti.
Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.
Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..
Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.
Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.
Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!
Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.











