


Yhteistyökumppanin mainos:


Riitta Väisänen oli menossa kaupungille shoppailemaan ja hänen miehensä kysyi:
- Milloin tulet kotiin?
Riitta vastasi:
- Tulen heti kymppitonnin jälkeen...
Moni haaveilee uran luomisesta...
Mutta eihän se ole kovin vaikeaa ole, lapio vaan käteen ja sitä uraa luomaan.
Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.
Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.
Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.
Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.
Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.
Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.
Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:
- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!
Mikä on intialaisen karvaisen nudistin pahin painajainen?
-Täi mahal
Mies meni villieläinsafarille oppaan kanssa. Yllättäen polulla tuli vihaisen näköinen karhu vastaan. Opas rupesi sitten äkkiä kiristämään lenkkareidensa nauhoja.
Mies kysyi oppaalta:
- Meinaatko että me päästään juoksemalla karhua karkuun?
Opas tokaisi:
- Riittää että juoksen sinua nopeammin.
Vieras mies istuu lentokoneessa pienen tytön vieressä.
Mies puhuttelee tyttöä:
- Jutellaanpas vähän. Olen kuullut, että aika kuluu nopeammin, jos puhutaan naapurin kanssa.
Pieni tyttö, joka oli juuri avanut kirjansa, sulkee sen hitaasti ja sanoo miehelle:
- Mistä haluat puhua?
Mies vastaa:
- En tiedä... Miten jos puhuisimme ydinvoimasta?
Tyttö sanoo:
- OK. Tämä on mielenkiintoinen aihe. Mutta sallitko ensin yhden kysymyksen?
Hevonen, lehmä ja kauris syövät kaikki sitä samaa tavaraa, nimittäin ruohoa.
Mutta kauris ulostaa papanoita, lehmä litteän lantakasan ja hevonen taas kakkaroita.
Tiedätkö, mistä tämä johtuu?
Mies miettii vähän ja vastaa sitten:
- Enpäs tiedä.
Tyttö:
- Uskotko olevasi riittävän pätevä puhumaan ydinvoimasta, kun et tiedä edes paskasta mitää.
Rainer kertoi kaverilleen:
- Kun minä aamulla lähden kotoa töihin, niin läpsäisen hellan ääressä seisovaa vaimoani Jasmiinaa, pepulle. Ja kun minä palaan töistäni kotiin, näen minä vaimoni vielä seisovan siinä hellan äärellä, ja yhä hänen pakaransa väreilevät siitä, kun minä lähtiessäni häntä läpsäisin.
Kaveri:
- Ohhoh, onko hän niin lihava?!
Rainer:
- Ei, ei vaimoni lihava ole! On vain niin lyhyet työpäivät.
Äiti luki eläinkirjaa pienelle tyttärelleen, näytti tälle lehmän kuvaa ja kysyi:
- Mitä lehmä sanoo?
Tytär vastasi:
- Ammuu.
Äiti:
- Hienoa, no mitä Koira sanoo?
Tytär:
- Hau Hau!
Äiti sanoi innokkaasti:
- Loistavaa! Kyllä sinä olet etevä. Mitäs kissa sanoo?
Tytär:
- Miau, miau.
Äiti jatkaa:
- Niin juuri. Entä mitä sika sanoo?
Tyttö mietti hetken, madalsi ääntään ja kähisi:
- Tuo Olutta!
Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.
Ihmemies McGyver meni mäkkäriin ja tilasi sata juustohampurilaista. Niitä sitten alettiin vääntämään oikein urakalla, ja ihmemies jäi odottelemaan.
Jonkin ajan kuluttua ihmemiehelle tultiin sanomaan:
- Valitettavasti kävi niin, että 99 hampurilaista saatiin tehtyä, mutta juustot ja pihvit pääsivät loppumaan. Kuorma tulee tunnin päästä, joten jäätkö odottamaan vai otatko nuo 99 hampurilaista nyt mukaan?
Ihmemies sanoi:
- Ei kiitos. Mä en ota!
Ihmemies kääntyi sitten kohti ulko-ovea ja lähti vauhdilla ulos ovet paukkuen.
Mäkkärin työntekijä totesi siihen:
- No jo oli ihme mies!











