


Yhteistyökumppanin mainos:


Batman tapasi Teräsmiehen tutussa kapakassaan. Hän meni tervehtimään tätä ja kysyi kuulumisia.
Teräsmies muisteli:
- Olihan tässä yksi tapaus. Yhtenä päivänä alkoi tehdä hirveästi mieli naista.
Batman:
- Mitäs sitten teit?
Teräsmies:
- Lähdin siitä tietenkin lentelemään ja tähyilemään, näkyisikö missään sopivaa. Lentelinkin melkoisen tovin, kunnes sitten näin Ihmenaisen makaamassa huvilansa nurmikolla selällään aivan alastomana. Hän liikutteli vartaloaan siihen malliin, että tuntui olevan miehen tarpeessa. Niinpä minä pudotin housuni nilkkoihin ja syöksyin suoraan hänen syliinsä.
Batman:
- Sillä lailla! Hän mahtoi hämmästyä?
Teräsmies:
- Joo, mutta ei puoliksikaan niin paljon kuin Näkymätön Mies.
Kaveriporukka suunnitteli tulevaa kalareissua, jolloin Hannu kertoi heille, ettei voisikaan lähteä, koska vaimo ei tällä kertaa päästäisikään häntä.
Seuraavalla viikolla kun kaverit saapuivat järvelle, he yllättyivät nähdessään Hannun laturilla virveli kädessä juomassa kaljaa.
Kaverit kysyivät:
- Miten sait vaimosi puhuttua ympäri?
Hannu vastasi:
- Eilen illalla kun tulin kotiin istahdin sohvalle ja otin kaljan unohtaakseni murheeni siitä etten pääsisi kalaan. Silloin vaimoni tuli takaani ja
peitti molemmat silmäni sanoen, “Yllätys“.
Hannu ottaa kaljasta hörpyn ja jatkaa tarinaansa:
- Kun poistin hänen kätensä huomasin että hän seisoi takanani läpinäkyvässä yöpaidassa ja sanoi, “Kanna minut makuuhuoneeseen ja sido minut sänkyyn, niin voit tehdä mitä ikinä haluat“.
Kaverit odottivat nyt uteliaina loppuratkaisua ja Hannu sanoi:
- Joten tein niin ja nyt olen täällä!
Renki teki naisiin lähtöä ja kysyi isännältä taskulamppua matkaan.
Isäntä sanoi, että en sitä minäkään taskulamppua tarvinnut kun tuon oman emännän hain taloon.
Renki siihen, että juu, sen kyllä näkee sinun emännästä.
Talon väki oli jo käynyt saunassa ja piika meni heidän jälkeensä.
Siinä lauteilla istuessaan hän tuli miettineeksi, vieläkö jalat taipuisivat niskan taakse. Taipuivathan ne, mutta eivät lähteneetkään pois, vaikka kuinka yritti.
Pikku-Mikko laitettiin katsomaan syytä piian saunassa viipymiseen. Varovasti Mikko kurkisti ovenraosta ja huomasi piian ihmeellisessä asennossa lauteilla ja kaiken lisaksi piialta pääsi pieru.
Hätääntyneenä Mikko juoksee vanhempiensa luokse ja huutaa:
- Menkää äkkiä appuun. Siellä piika reppii perseensä, sillä on jo silakanpittuuven verran revenny ja lissää ratkee...
Irakilainen nainen saattoi lapsensa päiväkerhoon. Sanoi lapselle lähtiessään:
- Isis käy iltapäivällä hakemassa sinut.
Mistä lapset saavat kaiken sen energiansa?
- Ne imevät sen vanhemmistaan.
Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.
Äiti, äiti, huudahti iloisena pikkumies.
Meidän lintulaudalla on punamulkku.
Topi oli varsin kokematon kirvesmies ja meni ensimmäistä päivää rakennustyömaalle.
Työpäivä sujui iltaan varsin hyvin ja sitten illalla ruokapöydässä vaimo kysyi Topilta:
- Kuinka eka päivä sujui?
Mies ylpeänä vastasi:
- Pomo sanoi minua hyväksi mieheksi.
Vaimo ei uskonut ja sanoi:
- Älä nyt viitsi.
Topi jatkoi:
- Joo joo, sanoi se! Heti kun minä aloitin työt, niin pomo sanoi
“älä hyvä mies hakkaa vatupassilla nauloja“.
Kaksi pikkupoikaa kinastelivat:
- Minun isäni on parempi kuin sinun isäsi.
- Eikä ole!
- Minun isoveljeni on parempi kuin sinun veljesi.
- Eipäs ole!
- Minun äitini on parempi kuin sinun äitisi.
- Jaa... siinä ehkä olet oikeassa. Isäkin väittää samaa.
Joka kerta, kun ajamme hautausmaan ohi, isä kysyy:
- Tiedättekö, miksi minua ei voi haudata tuonne?
- Noh?
- Koska en ole kuollut.
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.











