


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.
Mitä kannibaalin pakastimesta löytyy?
- Ben & Jerry.
Oletko aina miettinyt, miksi tyypit sanovat “ken tietää“ ?
Vaikka ei Keniltä ikinä kuitenkaan kysytä sit mitään.
Miten tehdään tamperelainen hulluksi?
- Laitetaan se ensin pyöreään huoneeseen ja sanotaan, että tuolla nurkassa on mustaa makkaraa.
Mitä eroa on japanilaisella autolla ja mummon maksalaatikolla?
- Mummon maksalaatikossa on enemmän rautaa!
Pariskunnan vauva on suvulle esiteltävänä.
- Kumman näköinen se on?
- No on kyllä, mutta onneksi on kuitenkin terve.
Lapissa oli kova pakkastalvi, toimittaja aamukahvilla soitteli ja kyseli, miten kova pakkanen missäki on.
Soitti ensin Muonion Matille, ja kysy paljoko on pakkasta?
- Miinus 52 astetta, kuulu vastaus.
Sitten toimittaja soitti Enontekiölle Aslakille:
- Paljonko sitä teillä on pakkasta?
Aslak:
- Nah, ootappako mie katton... Miinus viistoista astetta.
Toimittaja ihmetteli että miten se on mahollista, kun kerta Muoniossaki on -52 astetta?
Aslak tuumasi:
- Nah, onkhan niillä Muoniolaisilla net mittarit sithen ulkhona?
Mies kyttäsi ruohikossa sorsia haulikon kanssa.
Kävi niin, että paikalle osui sattumalta metsästyksenvalvoja, joka miehen nähdessään sanoi:
- Ettekö tiedä, että nyt on vesilinnuilla rauhoitusaika?
Samalla hetkellä mies tähtäsi haulikollaan lintuparvea ja ampua jysäytti! Parvesta putosi yksi lintu alas veteen.
Mies sanoin:
- Joo, kyllä tiedän minä... Taas rauhoittui yksi.
Mies oli ammatiltaan maanviljelijä ja uutta peltoa raivatessaan esteeksi oli tullut iso kivi, jonka keskelle hän oli kiviporalla porannut reiän räjäyttääkseen möhkäleen taivaan tuuliin.
Hän meni pellolle nallien ja dynamiittipötköjen kanssa ja mukana oli hänen keskenkasvuinen poikansa.
Isä putsasi reiän ja työnsi kepillä dynamiitit ja nallin kiven sisään ja sitten hiekkaa reiän tukkeeksi. Poika seurasi tarkasti isän toimia oppiakseen homman.
Isä antoi pojalle tulitikut ja näytti sytytyslangan pään mihin piti laittaa tuli juuri silloin, kun hän alkaa huutamaan, että ammutaan.
Poika sanoi isälleen:
- Joo ymmärrän...
“Ammutaan,ammutaan,ammutaan!“, isä huusi kurkku suorana ja juoksi sen minkä kintuista lähti ladon taakse suojaan. Poika juoksi hädissään isänsä perään.
Meni minuutti ja toinenkin, eikä pamausta kuulunut...
Isä lopulta kysyi pojaltaan:
- Saitko sinä tulen siihen lankaan?
Poika vastasi:
- En minä ehtinyt...
Miksi vasenkätinen oli myöhässä?
- Koska sen kellokaan ei ollut oikeassa.











