Mainos:
Turussa oli kaunis kevätaamu. Linnut lauloivat, aurinko paistoi ja ihmiset olivat iloisella mielellä.
Omakotialueella poika pompotti palloa jalkakäytävällä. Sattumalta hän vilkasi erääseen kadun viereen pysäköityyn autoon. Pallo karkasi kädestä ja poika juoksi kotiin.
Poika huutaa:
- Isä, isä, tuolla autossa setä ja täti rakastelee!
Isä vastaa:
- Poikani, Turussa on kevät, linnut laulavat, aurinko paistaa ja ihmiset ovat iloisella mielellä. On luonnollista, että jotkut saattavat jopa rakastella.
Poika:
- Mutta se nainen on kuollut!
Isä ryntää pihalle katsomaan autoon ja tarkastamaan tilanteen. Yhtä nopeasti hän ryntää puhelimeen.
Isä:
- Haloo, poliisi! Täällä minun taloni edessä pariskunta rakastelee autossa!
Poliisi vastaa:
- Turussa on kevät, linnut laulavat, aurinko paistaa ja ihmiset ovat
iloisella mielellä. On luonnollista, että jotkut saattavat jopa rakastella.
Isä:
- Mutta se nainen on kuollut!
Puhelimesta ei enää kuulu mitään, vaan kohta alkaa kuulua poliisiauton sireeni. Poliisiautosta hyppää kaksi konstaapelia ja syöksyvät tuijottamaan pysäköityyn autoon.
Kalpeana toinen heistä koputtaa pampulla auton ikkunaan:
- Mitä siellä oikein tapahtuu!
Mies avaa ikkunaa vaivoin jatkaen hommiaan:
- Turussa on kevät, linnut laulavat, aurinko paistaa ja ihmiset ovat iloisella mielellä. On luonnollista, että jotkut saattavat jopa rakastella.
Poliisi:
- Mutta tuo nainen on kuollut!
Mies:
- Ei se ole kuollut. Se on Tampereelta.
Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.
Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.
Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.
Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.
Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.
Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.
Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.
Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.
Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.
Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.
Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?
Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.
Kun etelän mies tuli lappalaisukon kanssa autiotuvalle, ihmetteli hän puukolla tehtyjä merkkejä pöydässä, mitkä olivat pikkasen matkaa pöydän päästä.
Etelän mies kysyi, että mitäs nämä ovat. Lappalaismies vastasi, että meihlä erä ophailla on tapana verratha mulkhujamme keskenään.
Etelänmies naurahti ja sanoi, ompa teillä pienet vehkeet, johon lappalanen totesi, en minä sanonna kumhasta päästä pöythää ne on mitathu.
Nainen ilkkui rannalla loikoilevaa mahakasta miestä, taputti tämän vatsaa ja sanoi:
- No mutta siinäpä onkin oikein sikspäkki. Onko Pirkka-olutta vai Karjalaa?
Mies vastasi naiselle:
- Siinä on hana alla, voit maistaa itse.
Kuumana kesäpäivänä tyttö ja poika menivät uimaan.
Rannalla tyttö halusi laittaa uimapuvun päälle, käski pojan sulkemaan silmänsä ja kääntymään poispäin, sekä kielsi, ettei saa kurkkia.
Poika suoritti pyynnöt, kyykistyi alas, avasi silmät ja näki yllätykseksi sammakon vedentuntumasta.
Poika tuumasi ääneen;
- Onpas se kurttunen ja limainen...
Tyttö sanoi tuohtuneena;
- Minähän kielsin kurkkimasta!
Miksi naisella on kahdet huulet?
- Toisilla se vittuilee ja toisilla pyytää anteeksi.
Etelän mies matkasi lomalle lappiin. Pääsi oikeiden lapinmiesten matkaan ja kulkivat korvessa pitkin poikin päätyen mökkiin.
Etelän mies ihmeissään ja onnessaan tutki paikkoja tarkkaan ja huomasi pöydässä reunassa veitsen viiltoja.
- Mitäs nämä viillot tässä oikein on? Näyttää joltain asteikolta tai mitalta. Paitsi noi viivojen välit ei oo tasasia?
- Hnoo meet mithaillan mulkhujamma ja merkhaamme pithuuven pöythän.
- Hahahaha kovin on pieniä teidän lapinmiesten vehkeet!
- Kah, sie ethelän mies seisot pöyvän väärälä puolella.
Lapinmies kehui Helsingissä käydessään ilmiömäistä hajuaistiaan.
Baarimikko haistatti paukkuja ja lapinmies tiesi pelkästään haistelemalla, mikä alkoholi oli kyseessä:
- ”Perintheinen koshu, tammikuusha pullotethu”
- ”Finlanthia votkha, korkki olluth aukhi eilisesthä”
Ei helvetti, arveli baarimikko, sehän haistaa kaikki.
Sitten baarimikko käytti sormiaan kokkitytön pillussa ja haistatti niitä lapinmiehellä.
Hetken emmittyään lapinmiehen ilme kirkastui ja tokaisi:
- ”Ei shaatana, onkho Tupphuraishen Tuulha Rovaniemelthä täälhä töishä?!”
Kalle ja Ville olivat ryhtyneet kaupparatsuiksi ja tapasivat toisensa kapakassa.
- Mitä sä nykyään kaupittelet?
- Kortonkejahan mä nykyisin.
- Jaa. No, pidätkö sä useinkin tuota pikkupoikaasi mukana matkoilla?
- Ei tämä ole mun. Tää on yksi valitus Ranualta.
Mies juoksee rynnäkkökivääri kourassaan baariin.
- ”No niin, kuka teistä kusipäistä makasi vaimoni kanssa?”
Vanha baarikärpänen vastaa:
- ”Ei taida lipas riittää.”
Jaa VitsienVitsit.fi |
