Miten laihialaiset säästävät sokeria?

Poimintoja aiheesta Laihialaisvitsit

Laihialaispoika kosi tyttöystäväänsä, ja sai myönteisen vastauksen.

Kysyi vielä morsiamelta:
- Millaisia kukkia haluat morsiuskimppuun?

Tyttö vastasi:
- Oi, kuinka olet romanttinen ja mietit asiaa jo nyt!

Poika vastasi:
- Juu, ajattelin mennä ostamaan siemenet.

Miksi Laihialla sioilla on puujalka?
- Eihän koko sikaa kannata yhden kinkun takia tappaa.

Miksi Laihialla tanssitaan sukkasillaan?
- Jotta musiikki kuuluu naapurikylästä.

Pappi kirkossa ennen kolehdin keräämistä:
- Ylhäältä on tullut tieto että enää ei tarvitse laittaa nappeja kolehtiin. Enkelit ovat saaneet vetoketjun pukuihinsa.

Miten kuparilanka keksittiin?
- Kaksi laihialaista löysi saman kuparikolikon samaan aikaan.

Kaksi kaverusta joi pontikkaa Laihialla, kunnes yhtäkkiä paikalle tuli poliisi.

Poliisi sanoi:
- En pidätä teitä, jos annatte ne rahat, joilla tuon pontikan teitte.

Kaverukset olivat vaiti.

Poliisi:
- Eikö sana kuulu? Joudun pidättämään teidät.

Ensimmäinen kaveri totesi:
- Eihän me nyt niin suurta summaa oltaisi pontikkaa pantu. Me varastettiin noi kyläkaupalta.

Toinen kaveri:
- Niin, onneksi me ei taidettu kertoa, että kyläkaupan kauppias varasti noi pontikat sulta.

Minkälainen on laihialainen parranajokone?
- Ampiainen tulitikkurasiassa.

Laihialaispoika innostui naimisiinmenosta niin, että meni ostamaan rasian hedelmäpastilleja!

Hääpäivän iltana hän sitten avasi sen, antoi morsialleen yhden, otti itse yhden, sulki rasian ja laittoi piironginlaatikkoon.

Sanoi sitten:
- Loput säästetähän kakaroolle.

Laihialaismummo raahasi kahta suurta matkalaukkua.

Vapaa taksi ajoi ohi, pysähtyi ja kuljettaja kysyi:
- Minne matka?
- Rautatieasemalle. Paljonko kyyti maksaa?
- 20 euroa.
- Entä laukut?, mummo tivasi.
- Ne eivät tietenkään maksa mitään.
- Sepä hyvä. Vie sinä matkalaukut, niin minä kävelen perästä, mummo päätti.

Laihialle päätettiin rakentaa uimahalli jota varten järjestettiin kansalaiskeräys.

Kerääjä meni erääseen taloon tiedustelemaan lahjoituksia.

Isäntä mietti ja epäröi, mutta lopulta suostui:

- No, jos minä nyt tämän kerran annan pari ämpärillistä vettä.