


Mainos:


Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.
Pietari lopulta totesi:
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.
Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...
Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.
Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.
Muut tytöt halusivat imeä, mutta Riikka purra.
Marinin vaalilupaus:
- Meillä on aina puhtaat jauhot pussissa.
Sipilän hallitus lupasi jakaa työttömien määrän puolella ja kansa hurrasi!
Mutta muuan matemaatikko alkoi epäillä ja suoritti seuraavan jakolaskun:
- 232 000 : 0,5 = 464 000.
Mitä eroa on Sanna Marinilla ja missillä kansainvälisillä areenoilla?
- Missi haluaa oman maansa voittavan.
Haastattelija kysyy Juha Sipilältä:
- Mitä pitää tehdä tullakseen poliitikoksi?
Sipilä vastaa:
- Niin, ensiksi täytyy osata sanoa, mitä tapahtuu huomenna, ensi viikolla, ensi kuussa ja ensi vuonna.
Haastattelija:
- Ja toiseksi?
Sipilä:
- Toiseksi täytyy osata selittää, miksi niin ei käynytkään.
Miksi Fidel Castro poltti sikaria?
- Koska hän oli kommu-nisti.
Marinin jauhonkatkuisia ja hieman humalluttavia letkautuksia vaalitentissä:
- Urallani on ollut nousuja ja laskuja.
- Minulla on aivan puhtaat jauhot pussissa.
- En ota nokkiini, kovasti....
- Oikeilla jauhoilla tekee aina mieli leipoa piirakkaa ja toisinaan munkkeja.
- Rentoudun imuroimalla vapaa-aikana.
Elettiin aikaa, kun vallassa oli Sorsan lV hallitus, ulkoministerinä oli Paavo Väyrynen ja odotettiin Britannian pääministeri Thatcheria vierailulle Suomeen.
Englanninkielentaito ei ollut Paavon vahvimpia lajeja ja niinpä hän kirjoitti suoraan sanakirjasta paperilapulle sen, mitä piti tervehtiessä sanoa.
Hän harjoitteli lausetta muutaman kerran ja laittoi varmuuden vuoksi lapun hakaneulalla kravattinsa taakse, josta se olisi helppo ottaa, mikäli lause tärkeällä hetkellä unohtuisi.
Sitten Margaret Thatcherin kone laskeutui Helsinki-Vantaalle ja virkaveli Paavo oli vastassa. Silloin tervehtiessä Paavon pahin pelko kävi toteen ja lause unohtui, mitä pitikään sanoa...
Sitten Paavo vilkaisi kravattinsa taakse ja tietysti lappuakaan ei enää ollut. Joten Paavo sanoi sen mitä kravatin takana luki:
- Handmade in Scottland.
Mitä Ana Risquetin isä sanoi kun Urpo Leppänen tuli pyytämään Anan kättä?
”Saat Anan, Urpo.”











