Montako Ahtisaarta mahtuu kuplavolkkariin?

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Petteri Orpo tuli vihaisena kotiin ja sanoi vaimolleen:
- Autonkuljettaja saa justiinsa potkut! Olin tänään kaksi kertaa menettää henkeni hänen töppäilyjensä takia.

Vaimo yritti sovitella:
- Kultaseni, antaisit nyt hänelle vielä yhden mahdollisuuden.

Li Andersson meni parturiin.

Parturi kysyi:
- Mistäs leikataan?

Andersson vastasi:
- Mistään ei leikata!

Hallitus meni sitten poistamaan eläkeputken. Huono homma...

Ennen kaikki oli niin selvää:
Siemenputkessa ja emätinputkessa matkustelun jälkeen mentiin koulutusputkeen.
Sitten siirryttiin uraputkeen ja lopulta odottelemaan eläkeputkea.

Onneksi vielä on tarjolla sentään ryyppyputki, josta on edelleen sujuva siirtymä koiranputkeen.

Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.

Pietari lopulta totesi: 
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.

Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...

Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.

Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.

Mihail Gorbatshovilla,
oli omituinen päähänpinttymä

Muut valitsivat jauhon, Sanna marin.

Mikä oli Martti Ahtisaaren kissan nimi?
- Mara-katti.

Mistä voit päätellä, että Jyrki Katainen valehtelee?
- Sen huulet liikkuvat.

Mitä eroa on Paavo Lipposella ja Jumalalla?
- Jumala ei kuvittele olevansa Paavo Lipponen.

Mikä on poliitikon paradoksi?

- Puolet ammatista on puhumista asioista, joista ei tiedä mitään, ja toinen puoli vaikenemista siitä minkä tietää.