


Yhteistyökumppanin mainos:


Kettu ja jänis kinastelivat metsässä. Paikalle saapui hyvä haltijatar, joka lupasi molemmille 3 toivomusta, jos ne eivät enää riitelisi.
Kettu toivoi ensin: Se toivoi naarasketun.
Sitten jänis toivoi mopon.
Kettu toivoi toisen naarasketun.
Jänis toivoi viiden kilon säkin porkkanoita.
Sitten kettu toivoi ahneuksissaan kolmannen naarasketun.
Jänis hyppäsi mopolleen, heitti porkkanasäkin olalleen ja painoi kaasua.
Mennessään jänis huusi olkansa yli kolmannen toivomuksensa:
-”Viimeinen toivomus on, että ketulla ei seiso!”
Miksi orava ei ole hyvä matikassa?
- Siinä on liikaa pähkinöitä purtavaksi.
Missä lehmät tuntevat olonsa tosi kotoisaksi?
– Muualla.
Kuuluu ns. puolisukeltajiin, suurimmat sukeltavat kolme varttia, pienimmät kokonaan. Pää suuri ja punainen, kaula suonikas, jäntevä. Heltta liukuu tavallisesti sukeltaessa pään yli. Pyrkii pesimään Venuksen temppelin uumeniin, mutta tavallisesti oksentaa sinne ja poistuu velttona. Hyvin yleinen kaikkialla.
Mitä tulee jos kanin ja hamsterin yhdistää?
- Kanisteri
Jänis meni kauppaan ja kysyi:
-Onko porkkanoita?
Johon myyjä vastasi:
-Ei, meillä ei ole porkkanoita juuri nyt.
Seuraavana päivänä:
Jänis:
-Onko porkkanoita?
Myyjä:
-Meillä ei ole tänäänkään porkkanoita.
Seuraavana päivänä:
Jänis:
Onko porkkanoita?
Myyjä hieman punaisena:
-Meillä ei ole porkkanoita, ja jos tulet vielä huomenna saman kysymyksen kera, naulaan sinut seinälle muita muistuttamaan!
Seuraavana päivänä:
Jänis:
Onko nauloja?
Myyjä:
-Ei, meillä ei ole nauloja.
Mitä kärpänen sanoi lennettyään hevosen suuhun?
– Nyt olen turvassa.
Miksi kalat eivät osaa puhua?
- Yritäppäs itse puhua kun sinulla on vettä suussa.
Saanko pestä kissan, Ville kysyi isältä.
Pese vaan, vastasi isä.
Ville poistui paikalta ja puolen tunnin päästä Ville palasi takaisin isän luokse.
Kissa kuoli, tokaisi Ville.
Mitä sinä teit sille, isä karjui.
Väänsin sen kuivaksi, sanoi Ville.
Nainen oli eläinkaupassa hankkiakseen itselleen lemmikin. Kauppiaan suosituksesta hän päätyi papukaijaan, joka kuulemma osasi puhua ja oli hyvin sulavakäytöksinen.
- Uskaltaako sen kanssa mennä kirkkoon, nainen kysyi?
Myyjä vakuutteli, että kyllä voi. Kaupat tehtiin ja seuraavana sunnuntaina nainen saapasteli kirkkoon kaija olallaan.
Kaikki meni hyvin siihen saakka, kunnes saarnassa tuli hetken tauko. Silloin kaija tuumasi kuuluvalla äänellä:
- Aika saatanan kylmä täällä.
Seurasi jäätävä hiljaisuus ja nainen istui penkissä naama punaisena ihmisten tuijottaessa häntä.
Maanantaina hän meni raivostuneena eläinkauppaan, missä myyjä rauhoitteli häntä sanoen:
- Tuo on tietysti harmillista, mutta jos noin käy uudestaan, ottakaa lintua jaloista kiinni ja pyörittäkää muutama kierros pään ympäri niin se oppii, ettei noin voi puhua.
Seuraavana sunnuntaina harras nainen meni taas kirkkoon kaija mukanaan. Ja eiköpähän lintu taas tietyssä jumalanpalveluksen kohdassa tokaissut:
- Aika saatanan kylmä täällä!
Silloin nainen tarttui lintua jaloista, pyöritti sitä niin, että höyhenet pöllysivät ja laittoi kaijan takaisin olalle. Siihen papukaija totesi:
- ... ja vitun tuulista!











