


Yhteistyökumppanin mainos:


Laihialaisisäntä soittaa pojalleen Ouluun pari päivää ennen joulua:
- En haluais millään pilata sinun jouluasi, mutta minun täytyy kertoa sinulle, että äitisi ja minä olemme päättäneet erota. 45 vuoden kärsimys saa riittää...
Poika huutaa luuriin:
- Mitä sinä puhut isä?
Isä:
- Ei me tulla toimeen enää keskenämme enkä minä jaksa puhua siitä sen enempää. Soita siskollesi Helsinkiin ja kerro uutinen, minä en jaksa.
Poika soittaa siskolleen, joka suorastaan räjähtää puhelimeen:
- Ei ikinä, ei ne saa erota. Minä otan tämän hoitaakseni.
Tytär soittaa välittömästi isälleen ja sanoo määrätietoisesti:
- Isä, ette te saa erota! Älkää tehkö mitään ennen kuin tulemme!
Isä sulkee puhelimen ja kääntyy vaimonsa puoleen:
- Se on järjestetty. Molemmat tulee tänne jouluksi ja maksavat matkan itse.
Laihialainen mies makasi tuskissaan vuoteessa ja teki selvästi kuolemaa.
Vaimo katseli häntä ivallisesti ja sanoi:
- Olisit ees tään kerran tuhulannut vitosen ja ostanu se nelivärise sienikirjan.
Ennen vanhaan Laihialla oli tapa, että bussista maksettiin vasta poistuttaessa.
Tapa jouduttiin lopettamaan sen jälkeen kun eräs laihialaispoika kuoli nälkään.
Mitä yhteistä on laihialaisella ja kasvissyöjällä?
- Kumpikaan ei halua maksaa.
Laihialainen poika oli päässyt käymään kirkonkylällä ja kotiin palattuaan selitti isälleen:
- Säästinpä linja-autorahan, kun juoksin sen perässä kotiin.
Siitäpä isä suuttui ja torui poikaansa:
- Olisit juossut taksin perässä, niin olisit säästänyt enemmän!
Laihialainen kuoli ja omaiset lähetti kuolinilmoitusta lehteen:
- “Kauko Nuukala kuollut “
Laihian Sanomista kerrottiin omaisille, että ilmoitus on liian lyhyt. Siinä pitää olla vähintään viisi sanaa.
Pian tuli korjattu kuolinilmoitus:
- “Kauko Nuukala kuollut. Mopo myytävänä.“
Laihialainen emäntä kysyy isännältä:
- Paljonko kello on?
Johon isäntä:
- Se on saman verran kun eilen tähän aikaan, meillä kun kello pysähtyy vuorokaudeksi ettei se kulu.
Laihialaispariskunta lomaili Alpeilla. Siellä heidät yllätti lumivyöry ja heidän mökkinsä hautautui hankeen.
Parin päivän kuluttua kuului koputusta:
- Täällä Punainen risti, onko siellä ketään?
Laihialaispariskunta vastasi:
- Menkää pois, olemme jo antaneet keräykseen rahaa.
Laihialainen oli matkalla ja yöpyi hotellissa.
Portieeri kantoi laihialaisen laukut ylös ja jäi käsi ojossa odottamaan juomarahaa.
Laihialaisen sydäntä raapaisi, mutta lopulta hän kaivoi taskunpohjiaan ja ojensi portieerille jotain ja sanoi:
- Tässä sinulle kahvikupiillista varten.
Portieeri kiitti, meni käytävään ja avasi siellä kouransa. Kädessä oli kaksi sokeripalaa.
Minkälainen on Laihialainen rasvaimu?
- Bertta (120kg) ottaa suihin.











