Naapurin miehelle pullaa tai pillua!

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

Kaksi miestä istui ravintolassa.

Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.

Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.

Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.

Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?

Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.

Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.

Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?

Nainen katseli itseään peilistä ja valitti miehelleen rintojensa pientä kokoa.

Mies pääti piruilla vaimolleen ja sanoi:
- Jos haluat isommat rinnat ota vessapaperia ja hiero sitä rintoihisi joka ilta.

Vaimo miehelleen:
- Eihän nyt tuo voi toimia!

Mies:
- Hyvinhän se toiminut sun perseellesikin.

Mies on vaimonsa kanssa ravintolassa juhlimassa syntymäpäiviään. Heidän pöytäänsä poikkeaa nuori nainen, suutelee miestä ja häipyy.

Vaimo kysyy hämillään:
- Kukas ihme tuo oli?

Mies sopertaa paniikissa:
- Ai kuka? Ai tuo.. niin.. minun rakastajattareni.

Vaimo huutaa:
- Mitä helvettiä? Porsas! Sika! Nyt tulee kyllä avioero!

Mies vastaa:
- Aiotko tosiaan luopua mahtavasta omakotitalostamme,  kauniista merenrantamökistämme, muskeliveneestämme sekä uudesta Mersustamme? Sitäkö sinä todellakin haluat?

Vaimo on hiljaa, murjottaa ja mytistelee lautasliinaa. Kohta heidän naapuripöytäänsä istahtaa vanhahko herrasmies, jonka kaulaan myös kepsahtaa nuori nainen. 

Vaimo kysyy:
- Oho! Mitäs tuo nyt on?

Mies:
- Ai tuo? No, siinä on arkkitehti Lindblom. Tuo nainen on hänen rakastajattarensa.

Vaimo:
- Kyllä meidän on kauniimpi! 

Ukko lähti aamulla soutamaan veneellä kohti järven selkää, kun oli akan kanssa tullut riitaa.

Akka huusi laiturilta:
- Mihin meet?!

Ukko vastasi:
- Hevon vittuun.

Akka:
- Mites talo?!

Ukko:
- Polta perkele!

Akka:
- Mites karja?!

Ukko:
- Lahtaa saatana!

Akka nosti hametta ja huusi:
- Mites tää!

Ukko katsoi vähän aikaa ja käänti veneen takaisin rantaan päin ja mutisi:
- ... Perkele... Joku päivä mie viel lähen..... Saatana...

Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.

Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..

Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.

Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.

Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!

Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.

Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.

Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.

Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.

Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..

.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.

Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.

Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!

Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.

Pariskunta oli menossa naimisiin. Tuleva aviomies tähdensi tulevalle rouvalle, että hänellä oli tapana pitää aviovuoteen alla laatikkoa, johon vaimo ei saisi milloinkaan katsoa ennen miehensä kuolemaa.

Rakastuneena nainen ilman muuta hyväksyi järjestelyn.

Vuosien vieriessä laatikon salaisuus alkoi kovasti poltella vaimon mieltä ja eräänä päivänä uteliaisuus vei voiton. Hän avasi laatikon ja löysi sieltä kolme tyhjää olutpulloa ja 11,200 euroa rahaa.

Asiaa oli kysyttävä mieheltä ja mies tunnusti puolestaan, että kolme olutpulloa olivat muistutuksena niistä kerroista, jolloin hän oli pettänyt vaimoaan.

Vaimo tuumasi:
- Hmm, sinähän olet paljon matkustellut mies ja sinulla on paljon myös naispuolisia liiketuttavia ja sihteereitä, ei kai tuo kolme pulloa nyt niin paha ole. Entäs ne rahat, mikä niiden tarina on?

Mies:
- Ymmärräthän, se laatikko tuli välillä täyteen ja nuo ovat pullonpalautusrahoja.

Mies ja vaimo riitelivät.

Mies:
- Kuuleppas vaimo, sun paikalle olis kyllä tulijoita. Sitä on vähän niin kun jo kyseltykin!

Vaimo:
- Vai niin! Kuuleppas ukko, sun paikkaas on vähän niin kun jo käyty kokeilemassakin!

Mitä rohkeus on?
Sitä kun mies tulee humalassa kotiin, vaimo odottaa ovella luudan kanssa vihaisena ja mies kysyy:
– Ootkos siivoamassa vai aiotko lentää kauaskin?