Nainen rakastajansa kanssa sängyssä peuhaamassa

Poimintoja aiheesta Parisuhdevitsit

- Lähdetkö käveleen?
- ...
- ...
- ...
- ...
- Lähde käveleen!

Naimisissa oleva mies oli taas kerran vierailemassa “tyttöystävänsä“ luona.

Tyttö kujersi miehelle:
- Voisitko jo vihdoin ajaa tuon partasi pois. Haluaisin niin nähdä kauniit kasvosi.

Mies vastasi:
- En voi ajaa partaani pois. Tiedät hyvin, että vaimoni pitää parrastani.

Tyttö kujersi:
- Pliiiis, ajaisit nyt... Minun mielikseni.

No, mies antoi periksi ja ajoi partansa pois.
Aamuyöllä mies sitten palasi takaisin kotiinsa ja könysi vaimonsa viereen.

Vaimo kääntyi unenpöppörössä miehensä puoleen ja siveli tämän poskea ja huusi:

- Matti! Sinun pitää heti lähteä! Mieheni palaa liikematkaltaan juuri näillä minuuteilla!

Muuan maanviljelijä oli niin kiihkeä, että olisi pitkin päivääkin pitänyt saada rakastella.
No, eihän vaimo ollut aina valmis ja sitten mies lähti ulkotöihinsä hieman kiukkuisena.

Sitten sopivat, että kun vaimo näkee miehensä tulevan juoksemalla kohti kotiaan, niin menee valmiiksi riisuuntuneena sängyn päälle.

Yhtenä kesäpäivänä vaimo näkee miehensä juoksevan hirmuista haipakkaa ja valmistautuu toimenpiteeseen.
Mies syöksyy vauhdilla sisään ja kun näkee vaimonsa makuuhuoneessa jalat levällään odottavan toimenpidettä, mies ärähtääkin vihaisena:
- On tämäkin touhua! Emäntä makaa täällä värkki paljaana ja sauna on tulessa!

En ole koskaan ymmärtänyt miksi naiset rakastavat kissoja.

Kissat ovat itsenäisiä, ne eivät kuuntele, ne eivät tule sisään kun niitä kutsutaan.
Ne haluavat olla koko yön ulkona, ja kun ne sitten tulevat kotiin, niin ne haluavat olla yksin, syödä ja nukkua.

Toisin sanoen:
kaikkia näitä ominaisuuksia joita nainen rakastaa kissassaan, hän vihaa miehissä!
Miksi, voi miksi meitä näin sorretaan.

Maatilan emäntä ja isäntä olivat olleet koko päivän heinätöissä pellolla ja kun ilta alkoi sarastamaan, oli aika palata kotiin.

Heinän tuoksu oli saanut isännän hormooneihin hieman vauhtia, joten siinä kun emännän perässä kotia kohti mentiin, tuumasi isäntä emännälle, samalla takamukseen läpäyttäen:

- Se tuo sinun perä on kuin leikkuupuimuri.

Saunan jälkeen kun sitten käytiin yöpuulle, ei isäntä vaan malttanut pitää näppejään erossa emännästä, vaan pyrki päästä tosihommiin.

Emäntä oli kuitenkin vielä hieman loukkaantunut isännän aiemmasta letkautuksesta ja totesi:

- Tsot tsot isäntä, ei sitä yhden oljenkorren takia koko leikkuupuimuria käynnistetä.

Naimisissa oleva mies ajatteli, että hän voisi antaa vaimolleen syntymäpäivälahjaksi
yllätyksen ostamalla hänelle rintaliivit. Hän meni sisään naisten kauppaa melko
peloissaan, mutta myyjätyttö otti komennon auttaessaan häntä.
Väri ja hinta oli nopeasti sovittu, mutta koon kanssa tuli ongelmia.

Myyjä:
- No, herra. Ovatko ne meloonin kokoiset? Kookospähkinän? Greipin? Appelsiinin?

Mies:
- Ei... Ei mitään sellaista.

Myyjä:
- Miettikää nyt herra. Täytyy olla jotain, joka muistuttaa vaimonne povea.

Mies mietti pitkään ja hartaasti ja sitten katsahti myyjään ja sanoi:
- Oletteko koskaan nähneet spanielin korvia?

Vaimo nalkuttaa miehelleen:
- Sinä olet sitten niin laiska, niin laiska! Ethän sinä tee enää mitään muuta kuin nukut ja nait!

Mies nostaa katseensa ja toteaa:
- Sinäkö olet sitten niin helvetin tehokas kun teet niitäkin yhtäaikaa?

Aviopari valmistautui nukkumaanmenoon.

Mies toi vaimolle yöpöydälle lasillisen vettä ja Panadolin.

Vaimo:
- Mikä tämä on?

Mies:
- Se on Panadol, sinun päänsärkyysi.

Vaimo:
- Mutta eihän minulla ole päänsärkyä.

Mies:
- Ai, eikö?

Vaimo kysyi eräänä iltana mieheltään:
- Muistatko vielä sen Niemisen Jaskan?

Mies:
- Entisen poikaystäväsi?

Vaimo:
- Niin justiin, tapasin hänet iltapäivällä ja käytiin yhdessä kahvilla.

Mies:
- Jaahas.

Vaimo:
- Jaska oli ihan yhtä kohtelias ja ystävällinen kuin aina ennenkin. Kehui, miten hyvin olen säilynyt. Olen kuulemma ihan samannäköinen kuin kaksikymmentä vuotta sitten.

Mies:
- Eikö hän sanonut mitään sinun läskiperseestäsi?

Vaimo:
- Ei! Ei me mitään sinusta puhuttu.

Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!

Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.

Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!