


Yhteistyökumppanin mainos:


Mitä kaikki sanoi kun puliukko kuoli?
- RIP-puli
Koiran nimi on Reikä ja talon nimi on Peppu,
reikä katoaa ja talon omistaja soittaa poliiseille ja sanoo:
- Olemme täällä pepussa emmekä löydä reikää.
Kalastaja lähti alukseltaan, työasu päällään, suoraan päivätansseihin, jossa oli menossa naisten haku.
Hän ei kauaa saanut istua, kun viehättävä nainen haki hänet valssille.
Viereisessä pöydässä herrasmiehet ihmettelivät, kun kalalle haisevaa miekkosta hakivat naiset lavalle kaiken aikaa.
Sitten tuli tauko ja kalastaja meni vessaan. Hän sai heti herrasmiehet peräänsä, jotka ihmettelivät yhteen ääneen:
- Minkä ihmeen takia kauniimpi sukupuoli on kiinnostunut sinusta, rähjäisestä ukosta, eivätkä hae meitä ollenkaan?
Kalamies vastasi:
- Kyllä ne vielä herkeää, kun toi matikka ensin kuolee tuonne housuntaskuun.
Tapahtui kauan kauan sitten...
Laivan kapteeni näkee valon, joka on selvästi tulossa kohti ja ottaa yhteyden radiolla.
Kapteeni:
- Olemme törmäyskurssilla, väistäkää etelään, jotta voimme välttää törmäyksen.
Vastaus:
- Kääntykää te etelään, jotta emme törmää.
Kapteeni:
- Tämä on laivaston kapteeni, kääntykää heti etelään, jotta vältämme törmäyksen!
Vastaus:
- Ei, vaan kääntykää te itse etelään!
Kapteeni:
- Viimeinen varoitus! Tämä on 100,000 tonnin lentotukialus, kääntykää välittömästi etelään!
Vastaus:
- Ehdotan kuitenkin, että te käännytte koska tämä on majakka...
Punatukkainen ja harmaatukkainen mies istuivat baaritiskillä.
Yhtäkkiä harmaatukkainen kysyi:
- Miltä tuntuu, kun tukka palaa?
Punatukkainen vastasi:
- Luulisi sinun tietävän, kun sinulla on pelkät tuhkat jäljellä.
Miksi Nipa Neumann käveli kaupassa suoraan keksihyllylle?
- Hänellä oli levoton Tuc-himo.
Savolainen mäkkärissä:
- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.
- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.
- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.
- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.
- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.
- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.
- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.
- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.
- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...
- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.
- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.
- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.
- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...
Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.
Nainen oli jo pidempään tarkkaillut kolmevuotiaita kaksostyttöjään huolestuneena.
Häntä vaivasi outo, voimistuva tunne, että lapset eivät olisi hänen omiaan.
Hän päätti tehdä salaa dna-testin kummastakin lapsesta.
Testi paljasti äidin pahimman pelon käyneen toteen! Hän kertoi sitten järkyttävän tiedon miehelleen.
Mies suhtautui tietoon leppoisasti:
- Tietenkään ne eivät ole meidän omia! Etkö sinä muista, kun siellä synnytyssairaalassa kotiin lähtiessä valitit, että vauvamme haisevat ja kysyit että voisinko ottaa ne ja käydä vaihtamassa puhtaisiin, kun itse et jaksanut...
Nelivuotias lapsi lähestyy isäänsä ja ilmoittaa:
- Isä, olen päättänyt mennä naimisiin.
Isä:
- Hienoa, ja kenen kanssa?
Poika:
- Mummon kanssa. Hän sanoo rakastavansa minua ja minä rakastan häntä. Mummo tekee maailman parasta ruokaa ja kertoo kivoja juttuja.
Isä:
- Hyvä on, mutta meillä on pieni ongelma. Hän on minun äitini ja et voi mennä minun äitini kanssa naimisiin.
Poika:
- Miksi en? Olethan sinäkin naimisissa MINUN äitini kanssa!











