


Yhteistyökumppanin mainos:


Kaveri kysyi toiselta:
- Mitä eroa on verholla ja wc-paperilla?
Toinen vastasi:
- En tiedä.
Kaveri:
- Ahaa! Se olit siis sinä.
Kaksi ilmapalloa leijui aavikolla.
Toinen sanoi ilmapallo huusi:
- Varo, kaktusssshh...
Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.
Mies konttasi ravintolan lattialla.
Tarjoilija riensi paikalle ja kysyi että onko jokin hätänä.
Mies sanoi etsivänsä pientä harmaata palloa, johon tarjoilija ehdotti, että hän voisi auttaa löytämään sen.
Mies vastasi:
- Ei tarvitse, voin kaivaa nenästäni uuden.
Miksi suomalaiset ravintolat eivät ole kannattavia?
- Ruokailijat katsoo Harria syrjästä, Henkka aloitti alen ja Jyrki kokkaa sukulaisilleen.
Kehonrakentaja meni bodaamaan kuntosalille ja parin tunnin hikisen punttitreenin jälkeen meni pukuhuoneeseen ja hänen kaikki vaatteensa oli varastettu...
Seuraavalla kerralla bodari laittoi vaatteensa samalle penkille ja päälle lapun, jossa luki:
- Älä vie vaatteitani, olen raskaan sarjan painija!
Hänen vaatteensa oli kuitenkin jälleen varastettu ja lappu oli käännetty toisinpäin ja siinä luki:
- Minä otin vaatteesi, olen pitkän matkan juoksija!
Olipa kerran synkkä ja myrskyinen yö.
Talosta kuului raskaita askelia. Veitsi heilahtaa ja kurkku katkeaa!
Voileipä on valmis...
Miksi suomalainen ei enää pelkää pimeää talvea?
- Koska valojen sytyttäminen pelottaa enemmän kuin pimeässä oleminen.
Tiesittekö, että kun taivaalla ukkostaa, niin Tony Halme se vaan tekee siellä tv-lupatarkastuksia.
Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.
Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.
Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.
Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.
Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.
Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.
Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.
Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:
- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.
Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:
- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!
Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.











