Otteita lääkäreiden saneluista 6

Poimintoja aiheesta Lääkärivitsit

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen lääkäri vertailee tekemiänsä leikkauksia.

Ruotsalainen kehaisee:
- Kerran ompelin erään naisen jalan kiinni ja se oli niin hyvin ommeltu että samasta naisesta tuli balleriina.

Norjalainen vastaa:
- Kerran yhdestä miehestä tuli viulisti kun olin ommellut hänen kätensä niin hyvin kiinni.

Siihen suomalainen sanoi että:
- Onhan minullakin ollut vastaavia tapauksia mutta kerran eräästä onnettomuudesta jäi vain silmälasit ja hevosenperse ja minä tein niistä vielä kansanedustajan.

Oli tauon aika kansainvälisessä sairaalassa ja lääkärit istuivat yhdessä kahvihuoneessa.

Englantilainen lääkäri kehuskeli:

- Olemme niin fiksuja, että siirsimme potilaalle sydämen ja hän pystyi toimimaan kunnolla muutaman kuukauden!

Saksalainen lääkäri vastasi:

- Se ei ole mitään. Maamme on niin edistynyt, että pystyimme korvaamaan miehen selkärangan ja muutaman viikon kuluttua hän pystyi kävelemään!

Venäläinen lääkäri keskeytti heidät:

- Maani on teidän kaikkien yläpuolella. Potilaani tarvitsi kokonaisvaltaisen aivojen siirron ja muutaman päivän kuluttua hän pystyi kävelemään ja löytämään työpaikan.

Amerikkalainen lääkäri tuli sisään ja sanoi:

- Mepä olemme älykkäimpiä ihmisiä. Hoidimme nimittäin miestä, jolla ei ollut sydäntä, selkärankaa tai aivoja, ja hänestä tuli presidenttimme yhdessä yössä!

Mies sanoi lääkärille:
- Minulta tulee kakka, joka aamu tasan kello 7:30.

Lääkäri siihen:
- Sehän on hyvä, kun maha toimii säännöllisesti.

Mies:
- Niin, mutta kun minä herään vasta kello 9!

Potilas kysyy apteekissa:
- Voinko ottaa tämän lääkkeen ripulin kanssa?

Apteekkari:
- Kyllä voit, mutta se maistuu paremmalta veden kanssa.

Mikä on meteorologin ja gynegologin ero?

Meteorologi katsoo ylös ja sanoo ”voi vittu mikä taivas”.

Gynegologi katsoo alas ja sanoo ”voi taivas mikä vittu”.

Potilas:
- Kiltti tohtori, nyt minä olen istunut kieli ulkona suusta jo viisi minuuttia, ettekä ole vilkaisseetkaan suuhuni!

Lääkäri:
- Niin, niin, minä halusin vain hetken rauhaa reseptin kirjoittamiseen.

Lääkäri oli vapaa-ajallaan innokas metsämies.

Vaimo kysyi lääkärin palattua metsäreissulta kotiin:
- No, tuliko saalista?

Lääkäri:
- Joo, aika hyvin. Tuli kaksi jänistä ja viisi uutta potilasta.

Potilas meni lääkärin vastaanotolle:
- Tohtori, tohtori, minusta tuntuu, ettei kukaan enää ota minua vakavasti.

Lääkäri:
- Älä nyt höpsi joutavia.

Kylään oli muuttanut uusi eläinlääkäri, joka oli pahuksen hyvä vatsastapuhuja.

Muuan isäntä kutsui eläinlääkärin katsomaan eläimiään. Koska lääkärin maine ei ollut vielä kiirinyt isännän korviin, eläinlääkäri päätti yllättää uuden asiakkaansa.

Navetassa hän kysyi hevoselta:
- No mitäs vanhalle Pollelle kuuluu?

- No kiitos hyvää, mikäs tässä on ollessa, hevonen vastasi ystävällisesti.

Isäntä yllättyi aivan valtavasti. Eläinlääkäri jatkoi leikkiä ja kyseli lehmien ja kanojen voinnit ja sai aina eläimiltä miellyttäviä vastauksia.

Sitten tultiin suuren emakon luo ja eläinlääkäri kysyi siltä:
– Milloinkas se rouva on viimeksi miestä saanut?

Vastausta ei ehtinyt tulla, kun isäntä hyppäsi puukko kourassa karsinaan ja sanoi:
– Jos saatana kerrot, niin joulua et näe!

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.