Oulun sarjakakkaaja

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Hieno rouva kulki hiljaisella kylätiellä ja pierupaukkuja tuli vähän väliä.

Kirkkoherra sattui kulkemaan perässä ja hänkin piereskeli häätarjoilun antimia.

Rouva säikähti kirkkoherran huomattuaan.

Johon kirkkoherra tuumasi:
- Ei se mitään kun piereksii, kunhan kukaan ei kuule ja pääse tietämään tätä meidän salaisuutta.

Miksi pieru haisee?
– Että huonokuuloisetkin tietäisivät, milloin paukahti.

Mikä lentää ja laulaa, eikä ole päätä eikä kaulaa?
– Pieru.

Lätkäfani tuli Hockey Nightin TV:stä katsottuaan vuoteeseen jo nukkuvan vaimonsa viereen.

Mieheltä pääsi äänekäs pieru, joka herätti vaimon.

- Mitä se oli? vaimo kysyi unisena.
- Ilves teki maalin. Tilanne yksi nolla, mies vastasi.

Vaimo käänsi kylkeä, mutta parin minuutin päästä häneltä pääsi pieru.

- Tappara tasoitti yhteen yhteen, vaimo sanoi.

Mies punnersi kaikkensa saadakseen pierun tulemaan. Hän yritti niin ankarasti, että lakanoille valahti lasti.

Taas unen päästä kiinni saanut vaimo havahtui ääneen ja kysyi:
- Mikä ihme tuo oli?
- Erätauko, mies vastasi. Seuraavaksi vaihdetaan puolia.

Köyhän huvi on pieru ja nauru sen päälle

Miksi sinun on varottava ninjojen pieruja?
He ovat hiljaa - mutta tappavia.

Oma pieru haisee aina parhaimmalta.

Mitä yhteistä hanurilla ja perseellä on?

- Molemmat soivat!

Mikä on näkymätöntä ja haisee porkkanalta?
Pupu pieru!

Olipa kerran taiteilija joka osasi pieremällä esittää laulun Honkain keskellä.
Oli hänellä ongelma kohdassa Hoi laari laa, häneltä tuppasi tulemaan aina lusikallinen pöksyihin.