Päästin leijan

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Pikku-Kalle matkusti isänsä kanssa junassa. Heitä vastapäätä nukkui mies, joka kuorsasi kovasti.

- Mitä tuo setä tekee? kysyi Pikku-Kalle.
- Setä se siinä sahailee hirsiä, vastasi isä.

Sitten nukkujalta pääsi pahuksenmoinen pieru.

- Olikos tuo sitten oksanpaikka? kysyi Pikku-Kalle.

Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?

- Minä.

- Kuka minä?

- Ilmalaiva!

Vanha mummo meni lääkäriin ja sanoi:
– Kuulkaas nuori mies, kun minulla on tällainen ihmeellinen vaiva. Minua pierettää aivan koko ajan, mutta ne ovat täysin äänettömiä ja kaiken kukkuraksi vielä hajuttomia. Nytkin olen jo päästellyt ainakin kymmenen kunnon pierua tässä teidän huoneessanne.
Lääkäri katsoi mummoa hetken, kirjoitti reseptin ja pyysi tulemaan takaisin viikon kuluttua. Mummo tuli takaisin raivoissaan:
– Mitä ihmeen lääkettä te minulle määräsitte? Nythän pierut haisevat aivan kauhean saastaisille. En kestä tätä loputonta p*skanhajua.
Lääkäri sanoi:
– No, nyt kun ollaan saatu rouvan nenä auki, voidaan keskittyä tuohon kuulo-ongelmaan.

Mikä leijuu kaupassa hyllyjen välissä, mutta kukaan ei tiedä kenen se on?
- Pieru

Miten helpotus tavataan?
– P-I-E-R-U.

Mitä pieru sano paskalle? pyyhkäisen pölyt paskan päältä.

Pierut ovat kuin lapsia.
Omat eivät haittaa, mutta et voi sietää muiden.

Mies ja nainen alkoivat väitellä siitä, kumpi osaa pieraista kovemmin.

He päättivät ratkaista asian menemällä kontilleen lattialle, laittamalla perunajauhoa pyllyvakoon ja sitten arvioida kumpi saa aikaan isomman pölypilven.

Nainen sai tuplasti isomman pöllähdyksen aikaan!

Mies tuhahti pettyneenä:

- Epäreilua! Sä pieraisit kaksipiippuisella.

Mikä on terävintä maailmassa?
- Pieru! Se tulee kevyesti läpi kaksista housuista, eikä tee reikää.

Kuulitko sokeasta ja sydänsärkyisestä skunkista?
Hän rakastui pieruun.