Päästin leijan

Poimintoja aiheesta Pieruvitsit

Muutama pariskunta istuksivat lomakämpän lattialla iltaa istumassa pienen vahvikkeen kera ja juttu luisti ja nauru raikui.

Yhdeltä mieheltä pääsi kesken kaiken rakenteita tärisyttävä pieru.

Hän kääntyi vaimoonsa päin ja vakavana sanoi:
- Emmekös me sopineet lähtiessä, että sinä olet hiljaa.

Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.

Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.

Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.

Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.

Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?

Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?

Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.

Mikä on Kirkasta ja haisee pahalle?
- Kirkan pieru

Laki ei kiellä pieremästä saunassa. Siihen on kaksi mielipidettä, eli tottakai ja ei missään nimessä. Fysiikanlakien mukaisesti pieru ei haise saunassa, koska sen aromiaineet tuhoutuvat välittömästi saunan lämpötilassa.

Siksi onkin ehdotettu yleisiin saunoihin erityistä pieruaikaa tai sitten saunaan voi ottaa omat korvasuojaimet mukaan. On myös ehdotettu saunoihin asennettavan kaijuttimet, joista tulee tasaisin väliajoin nauhoitettuja pieruääniä, näin kukaan ei tiedä, jos joku pieraisee oikeasti. Eikä siitä siis häiriinny.

Mitä tapahtuu, kun teet papu- ja sipulivuokaa?
Kyynelkaasua.

Taivaalta kuului pieru jos toinenkin. Kuka se oli?

- Minä.

- Kuka minä?

- Ilmalaiva!

Mikä Kari pörisee ja lemuaa?
- Pierumaakari

Mikä on niin terävä, että se menee kaiken läpi?
- Pieru.

Minulla oli tapana yskiä julkisesti piilottaaksesi pieruni, mutta nyt pieren julkisesti piilottaakseni yskäni.

Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.