Paavo Lipponen ja Jumala

Poimintoja aiheesta Politiikkavitsit

Kalle tuli toiseksi juoksukilpailussa.

Kilpailun järjestäjä onnitteli häntä ja sanoi:
- Toiseen palkintoon kuuluu, että saa kätellä pääministeriä.

Kalle:
- Mieluummin potkaisisin häntä persuuksille!

Kilpailun järjestäjä:
- Pahoittelen, se on ensimmäinen palkinto.

Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.

Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.

Mitä Ana Risquetin isä sanoi kun Urpo Leppänen tuli pyytämään Anan kättä?

”Saat Anan, Urpo.”

Sipilän hallitus lupasi jakaa työttömien määrän puolella ja kansa hurrasi!

Mutta muuan matemaatikko alkoi epäillä ja suoritti seuraavan jakolaskun:

- 232 000 : 0,5 = 464 000.

Lapsi kysyi isältä:
- Isä, alkaako kaikki sadut “Olipa kerran...“?

Isä vastasi:
- Ei, toiset alkavat “Jos äänestätte minua, niin lupaan...“

Kuka on Wille Batmanin serkku?
- Wille Rydman.

Elinkeinoministeri meni sukelluskurssille.
Ministeri kuitenkin valitti sukellusopettajalle, että hänen sukellusmaski menee koko ajan huuruun.

Vaikka sukellusopettaja neuvoi parhaansa mukaan, lopputulos oli kuitenkin se, että ministeri lopetti kurssin alkumetreillä.

Syynä oli se, että opettajan ohjeista huolimatta ministeri totesi, ettei hänellä koskaan ole tapana sylkeä lasiin.

On jalkapallokenttä, pallo laitetaan keskipilkulle ja kulmalipuille asettuu Teräsmies, Tarzan, viisas Vihreä ja tyhmä Vihreä.

Tuomari viheltää pilliin. Kuka on ekana pallon luona?
- No, tyhmä Vihreä, koska muut on taruolentoja.

Miksi kutsutaan Martti Ahtisaaren päivittäistä juoksulenkkiä?
- Maratoniksi.

Montako ministeriä tarvitaan vaihtamaan lamppu?

- Kaksi. Toinen sanoo kansalle, että kaikki mahdollinen tehdään ja toinen kiertää lampun vesihanaan.

Mikä on Putinin ja muurahaisen ero?
- Toinen on paskiainen ja toinen kusiainen.

Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.

Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!

Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.

Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?

Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.