Palvelutalossa tissuteltiin salaa

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Neljä juopunutta miestä seisoskeli metelöimässä Koistisen omakotitalon pihalla.

Lopulta rouva Koistinen tuli aamutakissa ulos ja kysyi, että mikä miehillä on oikein hätänä?

Yksi miehistä kysyi:
- Oletteksh te rouva Koishtinen?

Rouva:
- Olen kyllä.

Mies:
- Shanokaash shitten, kuka meishtä on herra Koishtinen, niin me loput voimme mennä kotiin.

Kreivi Krapulalla oli kaksi poikaa, jotka olivat syntyneet peräkkäisinä päivinä.

- Ensin oli Oton päivä, sitten oli Yrjön päivä...

Jos ruokakauppaan ei saisi mennä nälkäisenä, niin pitääkö ennen Alkoon menoa ottaa vähän pohjia?

Faktoja baaritiskillä:

- Ootteko pojat kuulleet, että sitä on tässä kaljassakin jotain hormoonia? Oikein naishormoonia!

- Älä ny! Eihän sitä kaljassa sentään...

- Joo-o! Ootte kai huomannu, että kahdeksannen ison tuopin jälkeen, sitä ei enää aikamies pysty kunnolla ajamaan autoa eikä puhumaan järkeviä.

- Huomenta, onko tämä alkoholistien auttava puhelin?

- kyllä on.

- Hyvä, kuinka Mojitoja tehdään?

Mies oli alkanut lammasfarmariksi.

Eräänä iltapäivänä kaverit tulivat kyselemään, lähtisikö hän baariin kaljalle.

- “Enpä taida keritä tänään“, farmari totesi ja lähti kaljalle.

Juhlissa on erotettavissa kaksi ihmisryhmää: toinen ryhmä haluaa jäädä vielä ryyppäämään ja toinen haluaa mennä kotiin nukkumaan.

Mitä yhteistä näillä ryhmillä on?
- He ovat naimisissa keskenään.

Tapahtui aikana, jolloin netin käyttö ei ollut niin yleistä kuin nykyään, vaan asiat hoidettiin puhelimitse.

Eräs herrasmies Kustavista, oli päättänyt tilata erikoisoluita baarikaappiinsa Helsingistä asti.

Hän soitti panimolle ja tiedusteli, että koskahan se olut olisi Kustavissa.

Puhelimessa vastattiin:
- No... Se on yleensä siinä pari tuntia nauttimisen jälkeen...

Miksi teinit kadehtivat mustekaloja?
- Niillä on aina kahdeksan lonkeroa mukana.

Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.

Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.

Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.

Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.

Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.

Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.

Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.

Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.

Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...

Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:

- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.

Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.

Se katseli raatoja ja tuumi:

- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...