


Yhteistyökumppanin mainos:


Neuvostoliiton hajottua kirkot saivat taas aloittaa toimintansa ympäri Venäjää, mutta ongelmana oli pappien vähäisyys.
Moskovan piispa oli mielestään lähettänyt viimeisetkin papit seurakuntiin kun siperialaisesta kaupungista tuli pyyntö saada pappi heidän vastakunnostettuun kirkkoonsa.
Piispalla ei ollut yhtään pappia jäljellä kunnes hän muisti, että seminaarissa oli yksi, jota ei oltu vihitty papiksi, koska hänellä oli mieltymys ainoastaan kapakoissa istumiseen. Piispa kutsui tämän luokseen, vihkaisi hänet papiksi ja pisti junaliput kouraan.
Meni pari vuotta ja piispa muisti tuon Siperiaan lähettämänsä papin, josta ei ollut kuulunut mitään lähtönsä jälkeen. Niinpä piispa marssi Aeroflotiin ja lenneltyään tuntitolkulla oli vihdoin tuon pikkukaupungin kirkon lukossa olevan pääoven takana.
Kun hän ei saanut vastausta kolkutuksiinsa piispa lähti kiertelemään kirkkoa ja löysi lukitsemattoman sakastin oven ja sen takaa sakastista sängylle tuon papin sammuneena.
Piispa päätti säikäyttää tuota kelvotonta oikein kunnolla ja meni kellotorniin ja nykäisi kellon köydestä kaksi kertaa, jolloin kelloista lähti kaksi kovaa kumausta.
Kun piispa astui sakastiin niin samalla ovi aukesi ja sakastiin nostettiin kaksi laatikkoa vodkaa.
Jeesus sovitti syntimme.
- Mutta kuka sävelsi ne?
Mikä on paikka, missä Kape Aihinen tapaa luojansa?
- Voi taivas.
Kolme viisasta tietäjää seurasivat tähteä taivaalla ja etsivät Jumalan poikaa, heti tämän syntymän jälkeen.
Astuessaan sisään talliin, yksi tietäjä oli muita pitempi ja kolautti päänsä kipeästi ovenpieleen.
Hän kiljaisi:
- Jeesus Kristus!
Joosef katsahti Mariaan päin ja sanoi:
- Pane tuo muistiin, on se ainakin sitä sinun Menachemiasi parempi.
Kirkonkylälle oli tullut uusi haudankaivaja, joka kaiveli hautoja yötäpäivää urakalla niin, että viimeisiä leposijoja alkoi olla yli tarpeen.
Kyläläiset päättivät, että jollain keinolla pitäisi saada tuo homma loppumaan. He ostivat pakan valkoista lakanakangasta ja tekivät siitä kaavut päälleen silmänreikineen.
Menivät sitten aidan yli kirkkomaalle ja huusivat puitten takaa:
- Huu huu huu!
Haudankaivaja kuuli sen, kapusi tikapuita pitkin montusta ylös ja nojasi lapioonsa. Katsoi siinä hetken tuota kaapujen touhua ja ennen kuin jatkoi taas töitään, huusi:
- Jaloitella saatte, mutta alueelta ette saa poistua!
Uskonnon tunnilla kysyttiin lapsilta:
- Miksi lapsia tuotiin Jeesuksen luokse?
Yksi lapsista vastasi:
- Että äidit saisivat hetken aikaa itselleen.
Bubbe ja Börje menivät ortodoksiseen kirkkoon. Sisään asteli pappi kaapuineen suitsukeastiaa heiluttaen.
Bubbe tönäisi Börjeä ja tokaisi:
- Kato, ton transun käsilaukku palaa.
Eräänä päivänä jumala kysyi arkkienkeliltä, olisiko tällä hyvää ehdotusta lomanviettopaikaksi.
Enkeli katseli ulos taivaan parvekkeelta ja sanoi:
- Onhan tuolla Mars. Mene sinne lomalle.
Jumala:
- Ei, ei, siellä on niin kylmää, haluan johonkin lämpimään paikkaan.
Enkeli:
- Mene sitten Venukseen. Siellä on lämmintä.
Jumala:
- Siellä on aina pilvistä. Haluan ottaa aurinkoa rannalla.
Enkeli:
- No sitten Maahan. Siellä on paikkoja, joissa on hieno lomasää.
Jumala:
- Ei ei, se on kauhea juorupesä. Viimeksi kun olin siellä lomalla pari tuhatta vuotta sitten, minulla oli vähän sutinaa yhden Marian kanssa, ja siitä laverrellaan siellä vieläkin.
Nurmon kirkon edessä putosi karjakuljetusautosta karju-sika tielle ja pyörähti kuolleena ojaan.
Nurmon kirkkoherra käveli vähän myöhemmin paikan ohi ja näki sian ojassa. Kotoaan hän soitti Seinäjoelle päivystävälle poliisille ja pyysi ryhtymään toimenpiteisiin.
Päivystäjä vastasi:
- Poliisilla on sellainen käsitys, että papit yleensä hoitavat kuolleet.
Kirkkoherra ei häkeltynyt:
- Papitkin osaavat olla sen verran kohteliaita, että ilmoittavat kuolemantapauksesta aina ensimmäiseksi sukulaisille.
Pappi meni parturiin, ja kun hiukset oli leikattu, hän kiitti ja kysyi parturilta paljonko työ maksoi.
Parturi sanoi:
- Isä, te olette pyhä mies ja teette paljon hyvää. Talo tarjoaa tämän.
Pappi kiitti parturia ja poistui. Seuraavana aamuna parturin tullessa töihin portailla oli kaksitoista kultakolikkoa. Parturi ihmetteli ja ilostui, ja jatkoi töitään hyvällä mielellä.
Seuraavalla viikolla parturiin tuli imaami. Parturi trimmasi tältä parran ja tasoitteli hiuksia.
Kun imaami aikoi maksaa, parturi sanoi:
- Ei, ei. Te olette henkinen johtaja ja kansanmies. Vaikka en jaa uskoanne, kunnioitan työtänne ja vakaumustanne, enkä voi ottaa teiltä rahaa. Talo tarjoaa tämän.
Seuraavana aamuna parturin tullessa töihin portailla oli kaksitoista rubiinia. Parturi ihmetteli tätä, ja jatkoi työtänsä iloiten hyvästä onnesta.
Seuraavalla viikolla rabbi tuli parturiin. Myös tälle parturi sanoi:
- Te olette oppinut ja viisas mies ja käytätte viisautenne seurakuntanne ja sen ihmisten hyväksi. En voi pyytää teiltä maksua. Talo tarjoaa tämän.
Seuraavana aamuna parturin tullessa töihin portailla oli kaksitoista rabbia odottamassa hiustenleikkuuta.








