


Yhteistyökumppanin mainos:


Jeesus ja opetuslapset kokoontuivat viimeiselle ehtoolliselle.
Jeesus nosti viinipikarin ja sanoi:
- Juokaa viiniä, se on vereni...
Viinipikari kiersi ja kaikki joi siitä hörpyn.
Jeesus nosti leivän ja sanoi:
- Syökää leipääni, se on ruumiini...
Leipä kiersi ja kaikki söi siitä palasen.
Lopuksi Jeesus sanoi:
- Tuossa on majoneesia, se on...
Ennen kuin Jeesus sai lauseen sanottua loppuun asti, yksi opetuslapsista huusi:
- Ei hitto! Mie lähen!
Miksi Kymmenen Käskyä kirjoitettiin kahdelle kivitaululle?
Jumala tarjosi käskyjä ensin amerikkalaisille. Mutta heistä käsky »Älä tapa» oli mahdoton.
Sitten hän tarjosi käskyjä ranskalaisille. Mutta heistä käsky »Älä tee huorin» oli luonnoton.
Lopulta Jumala tarjosi käskyjä Moosekselle.
- No, paljonkos maksaa? kysyi Mooses.
- Saat ilmaiseksi, vastasi Jumala.
- Ahaa. Siinä tapauksessa minä otan kaksi.
Aatami ja Eeva olivat rakastelleet ensimmäistä kertaa. Jumala ihmetteli mihin Eeva katosi aktin jälkeen.
Aatami tokaisi:
- Tuolla se on rannassa alapesulla.
Johon Jumala:
- Ei saatana, eihän se haju lähde kaloista ikinä!
Jeesus sovitti syntimme.
- Mutta kuka sävelsi ne?
Aatami huokailee surullisena.
Jumala:
- Aatami, mikä sinua vaivaa?
Aatami huokaa syvään ja sanoo:
- Ei ole ketään kenen kanssa voisin puhua.
Jumala:
- Minä annan sinulle seuralaisen, jota nimitän naiseksi. Nainen laittaa sinulle ruokaa ja pesee vaatteesi. Hän on aina samaa mieltä sinun kanssasi. Hän antaa sinulle lapsia, eikä koskaan pyydä sinua nousemaan ylös keskellä yötä niitä hoitamaan. Nainen ei nalkuta sinulle ja myöntää heti erehdyksensä jos olette jostakin asiasta eri mieltä. Hänellä ei koskaan ole päänsärkyä ja hän antaa sinulle rakkautta ja myötätuntoa aina kun sitä tarvitset!
Aatami:
- Kuulostaa hyvältä. Paljonko tämä “nainen“ tulisi minulle maksamaan?
Jumala:
- Toisen käden ja yhden jalan.
Aatami:
- Hmm. aika röhnevä hinta. No entä mitä saisin yhdellä kylkiluulla?
... Ja loputhan me sitten jo tiedämmekin.
Juutalaisvaimo miehelleen:
- Älä sitten kata hopealusikoita vieraille.
- Luuletko, että he voisivat varastaa ne?
- En, mutta he saattavat tunnistaa ne.
Kirkonkylälle oli tullut uusi haudankaivaja, joka kaiveli hautoja yötäpäivää urakalla niin, että viimeisiä leposijoja alkoi olla yli tarpeen.
Kyläläiset päättivät, että jollain keinolla pitäisi saada tuo homma loppumaan. He ostivat pakan valkoista lakanakangasta ja tekivät siitä kaavut päälleen silmänreikineen.
Menivät sitten aidan yli kirkkomaalle ja huusivat puitten takaa:
- Huu huu huu!
Haudankaivaja kuuli sen, kapusi tikapuita pitkin montusta ylös ja nojasi lapioonsa. Katsoi siinä hetken tuota kaapujen touhua ja ennen kuin jatkoi taas töitään, huusi:
- Jaloitella saatte, mutta alueelta ette saa poistua!
Neuvostoliiton hajottua kirkot saivat taas aloittaa toimintansa ympäri Venäjää, mutta ongelmana oli pappien vähäisyys.
Moskovan piispa oli mielestään lähettänyt viimeisetkin papit seurakuntiin kun siperialaisesta kaupungista tuli pyyntö saada pappi heidän vastakunnostettuun kirkkoonsa.
Piispalla ei ollut yhtään pappia jäljellä kunnes hän muisti, että seminaarissa oli yksi, jota ei oltu vihitty papiksi, koska hänellä oli mieltymys ainoastaan kapakoissa istumiseen. Piispa kutsui tämän luokseen, vihkaisi hänet papiksi ja pisti junaliput kouraan.
Meni pari vuotta ja piispa muisti tuon Siperiaan lähettämänsä papin, josta ei ollut kuulunut mitään lähtönsä jälkeen. Niinpä piispa marssi Aeroflotiin ja lenneltyään tuntitolkulla oli vihdoin tuon pikkukaupungin kirkon lukossa olevan pääoven takana.
Kun hän ei saanut vastausta kolkutuksiinsa piispa lähti kiertelemään kirkkoa ja löysi lukitsemattoman sakastin oven ja sen takaa sakastista sängylle tuon papin sammuneena.
Piispa päätti säikäyttää tuota kelvotonta oikein kunnolla ja meni kellotorniin ja nykäisi kellon köydestä kaksi kertaa, jolloin kelloista lähti kaksi kovaa kumausta.
Kun piispa astui sakastiin niin samalla ovi aukesi ja sakastiin nostettiin kaksi laatikkoa vodkaa.
Mitä pappi sanoi, kun oli ajanut autollaan ojaan?
- Ihmeellisiä ovat Herran tiet.
Nurmon kirkon edessä putosi karjakuljetusautosta karju-sika tielle ja pyörähti kuolleena ojaan.
Nurmon kirkkoherra käveli vähän myöhemmin paikan ohi ja näki sian ojassa. Kotoaan hän soitti Seinäjoelle päivystävälle poliisille ja pyysi ryhtymään toimenpiteisiin.
Päivystäjä vastasi:
- Poliisilla on sellainen käsitys, että papit yleensä hoitavat kuolleet.
Kirkkoherra ei häkeltynyt:
- Papitkin osaavat olla sen verran kohteliaita, että ilmoittavat kuolemantapauksesta aina ensimmäiseksi sukulaisille.








