


Yhteistyökumppanin mainos:


Nainen kirjoitti miehen ylläpitämään neuvontapalveluun, jotta saisi apua kiperään tilanteeseen:
“
Hyvä Veijo,
toivottavasti voit auttaa minua. Muutama päivä sitten läksin töihin, ja mieheni jäi tavan mukaan kotiin katsomaan telkkaria.
Pääsin vain kilometrin verran eteenpäin kun moottori yskähti ja auto pysähtyi.
Palasin kotiin hakemaan miestäni avuksi. Kotiin päästyäni en ollut uskoa silmiäni:
Hän oli naapurin rouvan kanssa makuuhuoneessa rakastelemasta intohimoisesti.
Itse olen 32 ja aviomieheni on 34 ja olemme olleet naimisissa 12 vuotta. Kovistellessani häntä hän murtui ja myönsi, että hänellä oli ollut suhde jo puolen vuoden ajan. Käskin häntä lopettamaan suhteen, tai jättäisin hänet.
Hän jäi työttömäksi kuusi kuukautta sitten ja väitti tunteneensa itsensä aina vain
masentuneemmaksi ja arvottomammaksi.
Rakastan häntä hyvin paljon, mutta uhkavaatimukseni jälkeen hän on tullut yhä etäisemmäksi. Minusta tuntuu etten enää saa häneen yhteyttä. Voitko auttaa minua, pliis?
Terveisin, Rva Pirkko Uusimaa
“
... Ja vastaus tulikin yllättävän nopeasti:
“
Hyvä Pirkko!
Auton pysähtymiseen lyhyen ajon jälkeen voi olla useita moottorin vioista johtuvia syitä.
Tarkista ensin ettei polttoaineen syötössä
ole roskia. Jos se on puhdas, tarkista imusarjaan johtavat kiinnikkeet.
Ellei näistä neuvoista ole apua, vika saattaa piillä itse polttoainepumpussa, joka ei kykene syöttämään polttoainetta riittävän suurella paineella kaasuttajan uimurikammioon.
Toivottavasti tästä on apua!
Terveisin, Veijon neuvonta ja apu
“
Kirkonmenojen jäläkehen tanssittihin tuvas polokan tahtihin. Haitarit soivat ja viulut vonkuuvat.
Aikansa ku hääpari tanssi, päättivät morsian ja
suluhanen siirtyä kamarin puolelle.
Mutta morsiamen äitee, anoppi, jäi kuuntelemahan oven taakse sitä, mitä kamaris tehtihin.
Kuului vaatteiren kahinaa, puhkumista ja äheltämistä. Yhtäkkiä tuli hilijaasta ..
.. Suluhanen muisti, notta hän oli lymyyttäny täysinääsen pontikkapullon liinavaatekaappihin ja ajatteli, notta hänen täytyy saara rohkaasuryyppy, ennenku hän alakaa tositoimihin.
Suluhanen löysi vihiroon pullon ja huomasi, notta pullo oli perkeles vain puolillahan.
Siihen sulhanen huurahti, notta:
- Voi perkelehen saatana! Täällähän on käyty!
Anoppi oven huusi takaa:
- Ei varmahan oo käyty! Kukaan ei ole siellä käyny! Moomma muute vaa isoo-vittuusta sukua.
Mies ja vaimo riitelivät. Eräänä päivänä vaimo sanoi:
– Olisi kyllä mieluummin pitänyt mennä naimisiin apinan kanssa kuin sinun kanssasi.
Mies lisäsi:
– En usko, että pappi olisi suostunut vihkimään niin läheisiä sukulaisia.
Mistä kuukautiset sai nimensä?
- Hullun lehmän tauti oli jo varattu.
Veturinkuljettajan vaimo oli tyytymätön mieheensä.
- Vaimon mielestä veturinkuljettaja oli pitkän avioliiton aikana muuttunut jotenkin kylmäkiskoiseksi.
Kaksi miestä istui ravintolassa.
Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.
Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.
Aviopari valmistautui nukkumaanmenoon.
Mies toi vaimolle yöpöydälle lasillisen vettä ja Panadolin.
Vaimo:
- Mikä tämä on?
Mies:
- Se on Panadol, sinun päänsärkyysi.
Vaimo:
- Mutta eihän minulla ole päänsärkyä.
Mies:
- Ai, eikö?
Mies toi vaimolle kukkia kotiin.
Vaimo kysyi:
-Pitääkö nyt sitten olla viikko perse pystyssä?
Mies vastasi:
- Ei, kaipa talosta nyt joku maljakko löytyy.
Vaimo:
- Aita on rikki, viitsitkö korjata?
Mies:
- Vittu mä mikään timpuri ole!
Seuraavana päivänä vaimo:
- Pesukone ei toimi, viitsitkö katsoa?
Mies:
-Vittu mä mikään sähkömies ole!
Seuraavana päivänä aita oli korjattu, pesukone toimi. Mies kysyi:
- Kuka ne korjasi?
Vaimo vastasi:
- Naapurin Jarmo.
Mies:
-Paljonko tahtoi?
Vaimo:
-Ei mitään! Sanoi anna pullaa tai pillua!
Mies:
- Sä sitten teit pullaa?
Vaimo:
-Vittu mä mikään leipuri ole!
Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.
Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.
Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!
No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.
Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.











