


Yhteistyökumppanin mainos:


Simppa ja Mallu olivat olleet aviossa vasta pari viikkoa.
Simppa halusi lähteä kaupungille oluelle vanhojen kamujen kanssa, ja sanoi Mallulle:
- Kulta, tulen kohta takaisin.
Mallu kysyi:
- Minne olet menossa, armaani?
Simppa vastasi:
- Käyn vain kaljalla, söpöliini.
Mallu sanoi:
- Tahdot siis oluen, rakkaani.
Mallu aukaisi jääkaapin oven ja esitteli suuren valikoiman erilaisia ulkolaisia olutmerkkejä.
Simppa ei tiennyt mitä sanoa, lopulta hän keksi vain lausua:
- Niin, namuseni, mutta baarissa saa sentään näin helteellä jäädytettyjä tuoppeja...
Mallu keskeytti hänet sanomalla:
- Haluat siis jäädytetyn tuopposen, pupuseni?
Mallu otti pakastimesta ison tuopin, joka oli lähes umpijäässä.
Simppa näytti kalpealta ja sopersi:
- Kyyhkyläiseni, mutta baarissa saa niitä herkullisia välipaloja ja mutusteltavia. Tulen ihan pian takaisin, ok?
Mallu vastasi:
- Haluat siis välipaloja ja herkkuja, armaani?
Mallu otti uunista ison pellillisen erilaisia purtavia, kanansiipiä ja porsaakylkiä ja niin edelleen.
Simppa änkytti:
- Mutta oma hunajaiseni, baarissa sentään kuulee ronskia kieltä, äijäin kiroilua ja sen sellaista...
Mallu huusi kovaan ääneen:
- Kaipaatko ronskia kieltä kusipää? Juo tuo vitun kaljasi tuosta helveltin jäädytetystä lasista ja ahda kitusiisi nuo perkeleen naposteltavat, koska olet nyt saatana soikoon naimisissa etkä ole menossa minnekään. Menikö kaaliin, senkin mulkku?!
Mies sanoo kauneushoitolasta palaavalle vaimolleen:
- Sinustahan tuli tunnissa kaunis.
Nainen sanoi miehelleen:
- Sheivasin mirrini tänään. Tiedätkö mitä siitä seuraa?
Mies vastasi:
- Jep. Viemäri on tukossa taas...
Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!
Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.
Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!
Naisen rakkauden tunnustus kolmansilla treffeillä:
- Rakkaani, kun menemme naimisiin, saamme kolme lasta.
Mies:
- Kuinka voit olla niin varma?
Nainen:
- Ne ovat jo kotona äidin luona.
Ostin tyttöystävälleni parane pian -kortin.
Hän ei ole sairas, mutta hän voi paremmin…
Vaimo nalkuttaa miehelleen:
- Sinä olet sitten niin laiska, niin laiska! Ethän sinä tee enää mitään muuta kuin nukut ja nait!
Mies nostaa katseensa ja toteaa:
- Sinäkö olet sitten niin helvetin tehokas kun teet niitäkin yhtäaikaa?
Naimisissa oleva mies oli taas kerran vierailemassa “tyttöystävänsä“ luona.
Tyttö kujersi miehelle:
- Voisitko jo vihdoin ajaa tuon partasi pois. Haluaisin niin nähdä kauniit kasvosi.
Mies vastasi:
- En voi ajaa partaani pois. Tiedät hyvin, että vaimoni pitää parrastani.
Tyttö kujersi:
- Pliiiis, ajaisit nyt... Minun mielikseni.
No, mies antoi periksi ja ajoi partansa pois.
Aamuyöllä mies sitten palasi takaisin kotiinsa ja könysi vaimonsa viereen.
Vaimo kääntyi unenpöppörössä miehensä puoleen ja siveli tämän poskea ja huusi:
- Matti! Sinun pitää heti lähteä! Mieheni palaa liikematkaltaan juuri näillä minuuteilla!
Psykiatri sanoi asiakkaalleen:
- Kertokaa omin sanoin, mikä ahdistaa.
Asiakas:
- Kaikki alkoi, kun menin naimisiin. Vaimolla oli aikuinen tytär, josta siten tuli minun tytärpuoleni. Isäni tuli vierailulle, rakastui tytärpuoleeni ja meni tämän kanssa naimisiin. Niinpä tytärpuolestani tuli myös äitipuoleni. Vaimoni sai pojan. Siitä tuli siis automaattisesti isäni lanko, koska se on isäni kanssa naimisissa olevan tytärpuoleni velipuoli. Koska poika on äitipuoleni veli, se on siten myös minun setäni. Isäni vaimo sai myös pojan. Se on minun velipuoleni, vaikka samalla olen myöskin sen ukki. Onhan se tytärpuoleni poika. Vaimoni on minulle mummo, äitipuoleni äiti. Siitä seuraa, että olen oman vaimoni lapsenlapsi.
Ottaen huomioon, että olen naimisissa isoäitini kanssa, en ole ainoastaan vaimoni puoliso ja lapsenlapsi, vaan myös itseni isoisä. Siksi ahdistaa...
Emäntä huusi isännälle:
- Minä kyllä lähen tästä talosta!
Isäntä lukee lehteään ja tuumaa rauhallisesti:
- Noo, se on sinun asia.
Emantä poistuu kiukkuisena kammarin puolelle, mutta tulee kotvan kuluttua takaisin ja sanoo jo hieman rauhoittuneena:
- Eiköhän panna tuo piika pois meiltä?
Johon isäntä edelleen rauhallisesti:
- Eipähän tuo tunnu panemalla lähtevä.











