


Mainos:


Kaksi lääkäriä keskustelee.
- Minä menetin lempipotilaani.
- Sääli, Miksi hän kuoli?
- Ei hän kuollut... Hän parani.
Nainen soitti päivystykseen:
- Tohtori, auttakaa, mieheni luulee olevansa hevonen!
Lääkäri:
- No, tulkaa huomenna kello 16 vastaanotolleni.
Nainen:
- Tuo aika ei sovi, meillä on silloin lähtö Vermossa...
Mies valitti lääkärille:
- Tällä hirveälle nykivälle elohiirelle mun oikeassa silmässä, on pakko tehdä jotain!
Lääkäri vastasi tyynesti:
- No se on täysin vaaraton vaiva. Eihän sitä edes huomaa.
Mies:
- Jaa ei vai? Aina kun menen kiskalle ostaan ässäarpoja, niin ne antaa mulle paketin kondomeja
Nainen sanoi miehelle:
- Rakastan sinua kultaseni erityisesti siksi, että olet niin positiivinen.
Mies:
- Niin lääkärikin sanoi minulle, kun testitulokset tulivat.
Potilas meni lääkärin vastaanotolle:
- Tohtori, tohtori, minusta tuntuu, ettei kukaan enää ota minua vakavasti.
Lääkäri:
- Älä nyt höpsi joutavia.
- Tänään taas huimailua ja nimenomaan jalkeilla ollessa kaatuilua.
- Kertoo saaneensa Xanor-reseptin yksityiseltä lääkäriasemalta (yleiseen vitutukseen).
- Perunoita kuoriessa oikea nilkka kipeytynyt.
- Itsenäisyyspäivänä pudonnut WC-pytyltä ja 112 tullut apuun.
- Ainakin 2 päivää päässä soinut “Tango kohtalon“. Nyt tuskastunut niin päässä soivaan musiikkiin, että yrittänyt itsemurhaa.
Nuori nainen oli menossa gynekologille ensimmäistä kertaa.
Oman nimen kuultuaan, hän tepasteli sisään huoneeseen hieman jännittyneenä.
Nainen alkoi riisumaan vaatteitaan ja samalla nopeasti koko huoneen vilkaistuaan, hän ei löytänyt paikkaa johon voisi vaatteensa laittaa.
Niinpä hän kysyi lääkäriltä kohteliaasti, mihin voisi vaatteensa mahdollisesti laittaa, johon lääkäri vastasi hieman virnistäen:
- Voit laittaa ne tohon minun vaatteitteni päälle.
Terveyskeskuksen päivystykseen saapui potilas, joka oli ollut ensimmäistä kertaa kalastamassa.
- Hän oli jäänyt heti koukkuun.
Miksi hammaslääkärien juoksukisa keskeytettiin?
- Yksi kisaajista meni oikomaan
Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.
Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.
Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.
Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.
Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:
- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?
Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.
Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:
- Äiti, missä mun pesukinnas on!?
Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.
Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.








