Yhteistyökumppanin mainos:
Tunnilla keskusteltiin tulevaisuudesta.
Opettaja kysyi:
- Mitäs sinä Pikku-Kalle aiot tehdä, kun kasvat yhtä isoksi kuin opettaja?
Pikku-Kalle vastasi:
- Aloitan laihdutuskuurin.
Pikku-Kalle oli ollut tuhma ja joutui rangaistukseksi vaatekaappiin.
Hetken kuluttua äiti avaa oven ja kysyy:
- Joko Kalle on kiitti?
Kalle vastaa:
- Ovi kiinni, akka! Täällä vetää.
Äiti lähetti Pikku-Kallen kauppaan ostamaan persiljaa. Matkalla Pikku-Kalle kuitenkin unohti tuotteen nimen, ja niinpä hän kysyi kaupassa myyjältä: ”Onko teillä pyllyheinää?”
Pikku-Kalle oli jäänyt kiinni tupakan poltosta koulussa.
Opettaja soitti Pikku-Kallen isälle ja ilmoitti:
- Teidän lapseltanne on löytynyt Marlboro-aski.
Isä:
- Kauheaa! Yleensä hän polttaa Belmontia!
Pikku-Kalle seisoi kylätien varrella. Vanha setä ilmestyi paikalle polkupyörällä ja pysähtyi.
- Paljonko kello on, poikaseni?
- Kaksitoista.
- Vai niin, minä kun luulin, että se olisi ollut jo enemmän.
- Ei se täällä päin ole koskaan sen enempää, sillä sen jälkeen aloitetaan taas ykkösestä.
Pikku-Kalle kysyi saunassa äidiltä:
- Äiti mitä sinulla on haarojen välissä ja tuossa rintakehässä?
Äiti vastaa:
- Haarojen välissä on ikään kuin viidakko ja rintakehässä on ikään kuin tykit.
Seuraavaksi Pikku-Kalle kysyi isältä:
- Mitä sinulla on haarojen välissä?
Isä vastaa:
- Se on ikään kuin käärme
Yöllä ukkostaa ja Pikku-Kallea pelottaa, joten hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.
Juuri ennen kuin Pikku-Kalle oli nukahtanut hän sanoi äidilleen:
- Jos käärme luikertelee tänä yönä viidakkoon, niin ammu tykeillä.
Opettaja kysyi:
- Montako ilmansuuntaa on?
Pikku-Kalle vastasi:
- Seitsemän.
Opettaja:
- Väärin. Niitä on kahdeksan.
Pikku-Kalle:
- Mutta kun eilen kerrottiin uutisissa, että presidentti oli syönyt lounaan.
Pikku-Kalle huusi naama punaisena:
- En varmasti syö aamulla kaulapuuroa, en varmasti.
Äiti sanoi:
- Mitä Kalle sitten söisi?
Pikku-Kalle:
- Isi kertoi naapurin sedälle, että miten ihana oli imeä naapurin emäntää. Minäkin haluaisin sitä herkkua imeä.
Isä kuuli, kun Pikku-Kalle luki iltarukouksen ja lopuksi vielä pyysi:
- Siunaa mummoa ja ota vaari vastaan!
Seuraavana päivänä vaari kuoli.
Isä ihmetteli, mistä poika tiesi kuolemasta jo edellisiltana rukousta lukiessaan.
Kului päiviä ja asia ehti unohtua jo isältäkin, kunnes hän kuuli Kallen sanovan iltarukouksensa päätteeksi:
- Siunaa äitiä ja ota isä vastaan!
Nyt isä pelästyi eikä uskaltanut nukahtaakaan seuraavana yönä.
Aamulla hän käveli väsyneenä töihin, auton jätti kotiin kaiken varalta.
Hän varoi autoja, hän käveli seinän vieriä pitkin ja pelkäsi, että joku ampuu hänet.
Hän istui koko päivän toimistohuoneessaan ovi lukittuna eikä käynyt missään edes ruokatunnilla. Töiden jälkeen isä käveli kotiin samoin kuin aamulla, varovasti, ympärilleen pälyillen.
Kotona hän totesi äidille:
- Voi että oli rankka päivä tänään töissä!
Äiti huokaisi:
- Rankkaa se on ollut kotonakin, postinkantaja kuoli tuohon portaisiin.
Pikku-Kalle oli isänsä kanssa täydessä bussissa. Yhtäkkiä heidän edessään ollut nainen huitaisi käsilaukullaan Pikku-Kallen isää päähän ja poistui bussista.
Isä sanoi:
- Olipas siinä omituinen nainen.
Pikku-Kalle:
- Niin olikin... Siksi minä nipistinkin sitä takapuolesta.
Jaa VitsienVitsit.fi |
