


Yhteistyökumppanin mainos:


Pikku-Kalle oli kiivennyt puuhun ja lauloi:
- Mä oksalla ylimmällä...
Räks...
- Mä oksalla keskimmällä...
Räks...
- Mä oksalla alimmalla...
Räks...
- Maa on niin kaunis...
Humps...
- Me madot mullassa möyritään...
Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mikä on isäsi nimi?
Pikku-Kalle mietti hetken ja sanoi:
- En tiedä.
Opettaja moitti:
- Sinä olet jo 6 vuotias, etkä edes tiedä isäsi nimeä...
Pikku-Kalle vastasi:
- Taitaa olla sukuvika. Kun minun äitini on jo 34 vuotta, eikä sekään tiedä.
Isä kuuli, kun Pikku-Kalle luki iltarukouksen ja lopuksi vielä pyysi:
- Siunaa mummoa ja ota vaari vastaan!
Seuraavana päivänä vaari kuoli.
Isä ihmetteli, mistä poika tiesi kuolemasta jo edellisiltana rukousta lukiessaan.
Kului päiviä ja asia ehti unohtua jo isältäkin, kunnes hän kuuli Kallen sanovan iltarukouksensa päätteeksi:
- Siunaa äitiä ja ota isä vastaan!
Nyt isä pelästyi eikä uskaltanut nukahtaakaan seuraavana yönä.
Aamulla hän käveli väsyneenä töihin, auton jätti kotiin kaiken varalta.
Hän varoi autoja, hän käveli seinän vieriä pitkin ja pelkäsi, että joku ampuu hänet.
Hän istui koko päivän toimistohuoneessaan ovi lukittuna eikä käynyt missään edes ruokatunnilla. Töiden jälkeen isä käveli kotiin samoin kuin aamulla, varovasti, ympärilleen pälyillen.
Kotona hän totesi äidille:
- Voi että oli rankka päivä tänään töissä!
Äiti huokaisi:
- Rankkaa se on ollut kotonakin, postinkantaja kuoli tuohon portaisiin.
Joulu oli ovella ja Pikku-Kalle sanoi äidille:
- Äiti, tahdon lahjaksi Tampaxin.
Äitiä hieman hävetti ja kysyi tyynesti:
- Miksi juuri Tampax?
Pikku-Kalle vastaa:
- Koska sen avulla voi uida, hiihtää, pyöräillä ja paljon muutakin.
Tunnilla keskusteltiin tulevaisuudesta.
Opettaja kysyi:
- Mitäs sinä Pikku-Kalle aiot tehdä, kun kasvat yhtä isoksi kuin opettaja?
Pikku-Kalle vastasi:
- Aloitan laihdutuskuurin.
Pikku-Kalle seisoi kylätien varrella. Vanha setä ilmestyi paikalle polkupyörällä ja pysähtyi.
- Paljonko kello on, poikaseni?
- Kaksitoista.
- Vai niin, minä kun luulin, että se olisi ollut jo enemmän.
- Ei se täällä päin ole koskaan sen enempää, sillä sen jälkeen aloitetaan taas ykkösestä.
Pikku-Kalle oli kyllästynyt elämään vitseissä, joten hän kehitteli ilkeän kostosuunnitelman.
Hän päätti keksiä vitsin, jossa ei ole mitään hauskaa, ja jonka lukija joutuu kuitenkin lukemaan.
Jäit juuri Pikku-Kallen ansaan. Kukas nyt nauraa, hä?!
Pikku-Kalle kuuli surullisia uutisia, että ukki oli kuollut.
Pikku-Kalle kysyi isältään:
- Isä, missä ukki nyt on?
Isä mietti hetken ja vastasi:
- Siellä, minne me kaikki vielä menemme.
Pikku-Kalle:
- Hienoa! Odottaako ukki meitä Linnanmäellä?
Koulussa oli uskonnon tunti ja opettaja pyysi oppilaita piirtämään kuvan, mikä liittyy johonkin Raamatun kertomukseen.
Ei mennyt kuin puolituntia ja Pikku-Kalle vei valmiin piirustuksensa opettajalla.
Opettaja katseli piirustusta tovin, kuvassa oli auto jonka sisällä oli kolme ihmistä.
Opettaja pyysi Kallea luokseen ja kysyi, miten tämä piirros liittyi raamatun kertomukseen?
Kalle sanoi, että siinä on enkeli joka ajoi Adamin ja Eevan pois paratiisista!
Tapahtui koulussa eräällä oppitunnilla.
Pikku-Liisa sanoi:
- Opettaja! Opettaja! Kalle pieraisi.
Opettaja sanoi:
- Hiljaa!
Pikku-Liisa sanoi:
- Ei kun kovaa!
Pikku-Kalle oli uskonnontunnilla. Opettaja lukee: ”Jeesus teki vedestä viiniä!” Pikku-Kalle huutaa: ”Meidän isä on Jeesusta mahtavampi!” Opettaja vastaa: ”Miten niin?” Pikku-Kalle: ”Se osaa muuttaa veden pontikaksi!”
Pete tuli myöhässä Pikku-Kallen serkun ristiäisiin.
Pete kysyi Pikku-Kallelta:
- Onko minulta mennyt jo nimi ohi?
Pikku-Kalle vastasi:
- Ei kai, kun siinä Petenä olet.








