


Mainos:


Pikku kalle oli suihkussa äitinsä kanssa ja hänen äitinsä sanoo, “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku Kalle kysyy.
“Siellä on viidakko“, äiti tokaisee.
Seuraavana päivänä pikku kalle on isänsä kanssa suihkussa, ja isä sanoo “älä sitten katso navan alle“.
“Mitä siellä on?“, Pikku kalle kysyy.
“Siellä on karva-mato“, isä vastaa.
Seuraavana päivänä pikku Kallea pelottaa nukkua yksin, ja hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.
“Älä sitten katso peiton alle“, isä ja äiti komentavat. Pikku Kalle nyökkää.
Myöhemmin pikku Kalle katsoo peiton alle ja huutaa “ääk! Karva-mato hyökkää viidakkoon!“
Pikku-Kalle kuuli surullisia uutisia, että ukki oli kuollut.
Pikku-Kalle kysyi isältään:
- Isä, missä ukki nyt on?
Isä mietti hetken ja vastasi:
- Siellä, minne me kaikki vielä menemme.
Pikku-Kalle:
- Hienoa! Odottaako ukki meitä Linnanmäellä?
Pikku-Kalle oli kyllästynyt elämään vitseissä, joten hän kehitteli ilkeän kostosuunnitelman.
Hän päätti keksiä vitsin, jossa ei ole mitään hauskaa, ja jonka lukija joutuu kuitenkin lukemaan.
Jäit juuri Pikku-Kallen ansaan. Kukas nyt nauraa, hä?!
Pikku-Kalle oli isänsä kanssa iltakävelyllä.
Pikku-Kalle näki kun katulamppu syttyi ja siinä samassa hän huusi isälleen:
- Isä soita palokunta! Katulamppu palaa!
Pikku-Kalle potkiskeli uutta palloaan. Pikku-Ville ihaili palloa. Kalle sanoi: saat palloni, jos saan iskeä kolme raakaa kananmunaa päähäsi. -Sopii. Yksi muna…läts…kaksi munaa…läts… No, iske se kolmas jo! -Empäs, menettäisin palloni
Pikku-Kalle istui luokassa jalat pöydällä.
Opettaja sanoi Kallelle:
- Sukassasi on reikä.
Pikku-Kalle vastasi:
- No tietty on. Enhän minä muuten olisi saanut niitä jalkaani.
Pikku-Kalle osoitti sormellaan kadulla paritteleva koiria ja kysyi isältään, mitä eläimet tekevät.
Isä keksi nopean selityksen:
- Katsohan, tuo takimmainen koira on varmaankin loukannut käpälänsä ja tuo etummainen koira yrittää auttaa ja kantaa sitä.
Kalle tuumi:
- Voihan vittu... ihan niin kuin ihmiset! Heti, kun yrittää auttaa jotakuta, niin joutuu nussituksi.
Pikku-Kalle tuli maitokaupasta kantaen useaa maitotölkkiä sylissään.
Pikku-Kallen isä kysyi:
- Miten sinä jaksat kantaa noin painavia maitotölkkejä?
Pikku-Kalle vastasi:
- Nämä ovat KEVYTMAITOA!
Koulussa opettaja kysyy oppilailtaan, osaako joku kertoa jonkin tarinan, johon sisältyy elämänopetus?
Pikku-Kalle viittaa ja kertoo:
- Talvisodassa isä joutui yksin salaiseen operaatioon vihollisten linjojen taakse. Hän puki lumipuvun päälleen, otti selkäänsä repullisen käsikranaatteja ja heitti olalleen kaksi konepistoolia. Kapteeni antoi isälle vielä huikan kenttäpullostaan ja niin isä ryömi vihollisen puolelle. Yhtäkkiä joku huomasi hänet ja teki hälytyksen. Isä heitti käsikranaateillaan neljä vihollisen korsua paskaksi, ampui konepistooleillaan 79 ryssää kuoliaaksi, tappoi puukolla 14 ja kuristi pari vihollista vielä paljain käsin. Sitten hän hiihti takaisin omien puolelle yhdeksän vankia mukanaan.
Opettaja kysyy ihmeissään:
- Mikä elämänopetus tähän tarinaan liittyy?
Pikku-Kalle:
- Ettei suomalaiselle kannata vittuilla silloin, kun hän on vähän ottanut!
Pikku-Kalle heräsi yöllä ja kuuli outoa voihketta, ähellystä ja puuskutusta vessasta.
Vessan ovi oli lukossa, joten Pikku-Kalle jyskytti ovea ja kysyi että mitä siellä oikein tapahtuu.
Pikku-Kallen veli, Iso-Ville vastasi läähättäen:
- Mä ja Lissu pelataan täällä pokeria, painu nyt ipana hittoon siitä!
Seuraavana yönä Ville heräsi mennäkseen vessaan, mutta ovi oli lukossa. Ville koputti ovea.
Pikku-Kalle huusi vessasta:
- Mene pois, mä pelaan pokeria!
Ville sanoi:
- Et sä voi yksin pelata pokeria.
Pikku-Kalle:
- Voinpas... Mulla on hyvä käsi!








