PikkuKalle ja uudet sanat

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Koulussa puhuttiin terveellisestä ruoasta.

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kalle, millainen suhde sinulla on ruisleipään?

Kalle vastasi:
- En ota kantaa.

Isä huusi Kallelle:
- Meneppäs poika hakemaan minulle kaupasta yksi saunakalja!

Kalle vastasi:
- Okei minä menen.

Pikku-Kalle meni kauppaan ja kysyi myyjältä:
- Hei! Missä on kaljaosasto?

Myyjä vastasi:
- Kuuleppas poika, olet liian nuori ostamaan kaljaa.

Kalle lähti pois kaupasta ja meni pettyneenä takaisin kotiinsa.
Kohtana hän sitten kertoi isälle että myyjän mukaan hän oli liian nuori ostamaan kaljaa!

Isä neuvoi Kallea:
- Sano sille myyjälle että olet 50-vuotias, sinulla on 4 lasta, puhelimesi on vessanpöntössä ja että vaimosi sairaalassa.

Ja niin Kalle lähti jälleen kohti kauppaa.

Kauppaan saavuttuaan Kalle sanoi myyjälle:
- Olen 4-vuotias, minulla on 50 lasta, vaimoni on vessanpöntössä ja puhelimeni on sairaalassa!

Arvatkaapa tuliko sitten sitä kaljaa lopulta vai ei...

Pikku-Kalle tuli äidin kanssa kaupasta.

Kalle supatti isälle:
- Et ikinä arvaa mitä kauppias sanoi äidille. Jos annat vitosen niin kerron.

Isä kaivoi lompakostaan vitosen Kallelle ja sanoi:
- No, mitä se sanoi kerro nyt.

Kalle vastasi:
- Se sanoi, että jauheliha on tarjouksessa.

Pikku-Kallen piti ostaa Ahti-silliä kaupasta, mutta hän palasi kotiin ilman kalaa.

Äiti:
- Miksi sinulla ei ole sitä kalaa mukana?

Pikku-Kalle:
- Hitsi, kun en muistanut sen mokoman kalan nimeä.

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa katsomassa uimakilpailuja. Kuuluttaja kuulutti, että seuraavana vuorossa on naisten rintauinti. Tällöin Pikku-Kalle kuiskasi isälleen: ”Mitä ihmettä? Eivätkö ne saa käyttää käsiään?”

Pikku-Kallen kansakouluaikoina joskus oli tapana, että luokan perällä oppituntia tarkkaili koulutarkastaja.

Opettaja oli etukäteen valmistellut oppilaat tulevaa tarkastusta varten ja kehottanut lukemaan läksyt erityisen tarkkaan.

Tarkastajan ollessa luokassa opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Kuka särki Jerikon muurit?

Kalle vastasi puolustautuen:
- En minä ainakaan!

Tunnin jälkeen koulutarkastaja ja opettaja keskustelivat.

Opettaja vaivautuneena:
- No, tuo meidän Kalle nyt vain on sellainen...

Koulutarkastaja:
- Voit olla oikeassa, mutta en minäkään oikein usko että Kalle olisi Jerikon muurin särkenyt.

Oletteko kuulleet sen vitsin missä Pikku-Kalle hiipi kellariin?
En minäkään, koska se hiipi niin hiljaa.

Pikku-Kallen piti opetella koulutehtävänä kolme uutta sanaa.
Ensimmäinen oli “haista home“, seuraava sana oli “supersankari“ ja kolmas sana oli “jee jee“.

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta koulussa:
- Mitkä ovat sinun kolme uutta sanaa?

Pikku Kalle vastasi:
- Haista home.

Opettaja sanoi ihmetellen:
- Mikä oikein luulet olevasi?

Pikku-Kalle jatkoi:
- Supersankari.

Opettaja sanoi nyt hermostuneena:
- No niin, sitten mennään rehtorin puhutteluun!

Pikku-Kalle totesi:
- Jee jee...

Pikku-Kalle oli kiivennyt puuhun ja lauloi:
- Mä oksalla ylimmällä...

Räks...

- Mä oksalla keskimmällä...

Räks...

- Mä oksalla alimmalla...

Räks...

- Maa on niin kaunis...

Humps...

- Me madot mullassa möyritään...

Pikku-Kalle opiskeli englantia ja sanoi äidilleen:
- Äiti, minä osaan jo sanoa “kiitos“ ja “ole hyvä“ Englanniksi.

Äiti kehui:
- Sehän on hienoa, kun et ole osannut sanoa niitä Suomeksikaan.