PikkuKalle ja uudet sanat

Poimintoja aiheesta Pikku-Kalle vitsit

Virtasten talossa oli päivällisaika. Isä oli keittiössä kokkaamassa. Yhtäkkiä Pikku-Kalle tuli keittiöön.

Pikku-Kalle näytti mietteliäältä, kun hän istuutui pöydän ääreen.

Isä kysyi:
– Onko mielessäsi jotain, poikani?

Pikku-Kalle vastasi:
– Hmm… on. Miksi sitä kutsutaan, kun kaksi ihmistä makaa toistensa päällä?

Isä nolostui välittömästi ja lehahti tomaatinpunaiseksi. Kukista ja mehiläisistä puhuminen tuntui hieman aikaiselta, mutta samalla hän ei halunnut valehdella pojalleen.

Isä vastasi hieman varovaisesti:
– Sitä kutsutaan rakastelemiseksi.

Pikku-Kalle totesi hetken kuluttua:
– Ei, en usko, että sitä kutsutaan niin.

Nyt isä nolostui entisestään, mutta lopulta sai sanottua:
– Sitä kutsutaan myös naimiseksi.

Pikku-Kalle sanoi:
– Ei, ei sitäkään.

Isä ajatteli, että mikä tuota lasta oikein vaivaa ja tokaisi hermostuneena:
– No mitä helvettiä, sitä kutsutaan nussimiseksi!

Pikku-Kallen silmät alkoivat loistaa ja hän sanoi:
– Nyt keksin! Se on kerrossänky!

Pikku-Kalle tuli koulusta ja sanoi:
- Isä, opin tänään koulussa monta uutta sanaa.

Isä kysyi:
- Oliko teillä äidinkieltä?

Pikku-Kalle:
- Ei, vaan opettaja kompastui kynnykseen.

Koulussa oli menossa oppitunti, missä olivat opettaja sekä 25 oppilasta.

Kuinka ollakkaan, Kalle oli syönyt jotain ilmavaivoja synnyttävää ruokaa ja pyysi päästä vessaan heti, vaikka oppitunti oli vielä kesken.

Opettaja sanoi:
- Ei onnistu, koska välituntiin on vain 10 minuuttia.

Koska Kalle ei päässyt heti vessaan, niin häneltä pääsi luokassa äänekäs pieru.

Opettaja käski äkäisesti kasvot punaisena Kallen heti poistumaan ulos äytävälle.

Kohta käytävältä alkoi kuulua naurua luokkaan asti ja opettaja meni ovelle ja kysyi Kallelta:
- Mikä tässä on huvittavaa?!

Kalle vastasi nauraen:
- Minä pääsin tänne käytävään raittiimpaan ilmaan ja te muut jäitte sinne luokkaan paskanhajuun!

Pikku-Kalle oli ollut tuhma ja joutui rangaistukseksi vaatekaappiin.

Hetken kuluttua äiti avaa oven ja kysyy:
- Joko Kalle on kiitti?

Kalle vastaa:
- Ovi kiinni, akka! Täällä vetää.

Pikku-Kalle söi kotonaan joulupöydässä niin, että riisipuurot ja rusinasopat roiskui lusikasta ja lautaselta pöydälle.

Kallen isä torui poikaansa:
- Olet aikamoinen porsas.

Pikku-Kalle vastasi:
- Eikös porsas ole sian lapsi?

Pikku-Kalle opiskeli englantia ja sanoi äidilleen:
- Äiti, minä osaan jo sanoa “kiitos“ ja “ole hyvä“ Englanniksi.

Äiti kehui:
- Sehän on hienoa, kun et ole osannut sanoa niitä Suomeksikaan.

Pikku-Kalle oli taas kerran tehnyt kolttosia vanhemmilleen ja sotannut tahallaan mutaisilla kengillään koko eteisen lattian.

Isä suuttui tästä ilkityöstä kovasti ja kuritti poikaansa sen mukaisesti.

Isä heltyi kuitenkin ja sanoi Kallelle:
- Kuritan sinua, koska rakastan sinua.

Pikku-Kalle vastasi:
- Kunhan kasvan isommaksi, niin saat tuntea vastarakkauttani.

Pikku-Kalle potkiskeli uutta palloaan. Pikku-Ville ihaili palloa.

Kalle sanoi:
- Saat palloni, jos saan iskeä kolme raakaa kananmunaa päähäsi.

Pikku-Ville vastasi:
- Sopii.

Yksi muna...läts...kaksi munaa...läts...

Pikku-Ville:
- No, iske se kolmas jo!

Pikku-Kalle:
- Empäs, menettäisin palloni.

Pikku-Kallelta kysyttiin, mitä eroa on miehellä ja naisella.

- Ei paljon mitään. Takaa ovat samanlaisia ja edestä sopivat hyvin yhteen.

Pikku-Kalle meni kotiin ja äiti kysyi häneltä:
- Kalle, tiedätkös mikä päivä tänään on?

Pikku-Kalle:
- Kyllä, koulussa yksi oppilaista kertoi sen!

Äiti:
- Ai, no kerropas se minullekin.

Pikku-Kalle:
- No tietenkin kala valeen päivä!?

Äiti:
- Ai mikä? Tarkoitatko Kalevalan päivää?

Pikku-Kalle:
- Ei, en minä sitä. Vaan kun yksi oppilaista oli käynyt kalassa ja sanoi saaneensa kalan ja oikeasti hän ei edes ollut saanut mitään kalaa.

Äiti:
- Niin mutta miten se tähän päivään liittyy?

Pikku-Kalle:
- No kun se oli kala vale!