


Mainos:


Toimittaja:
- Herra pääministeri, mitä teillä on sanottavaa budjetista?
Pääministeri:
- Ei mitään.
Toimittaja:
- Tiedän, mutta tarkoitinkin, miten muotoilette lausuntonne?
Hallitus lupaa talouskasvua ja suomalainen palkkapussi kasvaa myös.
Se kasvaa nimittäin niin nopeasti tyhjästä, ettei sitä kohta enää edes näe.
Bensan hinta nousee, sähkölasku paisuu ja ruoka kallistuu.
Orpo katsoo tilannetta ja nostaa kädet ilmaan:
- Me tehtiin voitavamme.
Ja kansa katsoo kukkaroaan:
- Ilmeisesti aika paljonkin.
Hallitus esitteli uuden liikuntaohjelman kansalaisille!
Kun bensa kallistuu, nostetaan kädet ylös.
Kun sähkö kallistuu, nostetaan kädet ylös.
Kun ruoka kallistuu, nostetaan kädet ylös.
Kohta suomalaiset ovatkin huippukunnossa!
... ainakin käsivarsista.
Loistava idea, uusi kansanterveyden helmikauppa!
Perustetaan Suomeen huume Alko, koska monopoli on kauneinta silloin kun sitä on mahdollisimman monessa asiassa. Valikoimiin voisi ottaa myös peukun, jonka lunastaisi kätevästi lahjakorteilla. Erinomainen tapa opettaa nuorille talousosaamista ja pisteiden keruuta samalla kertaa.
Tukkutoimituksetkin hoituisivat vastuullisesti läheltä. Ruotsin mukavista lähiöistä Tukholman kieppeiltä saa tavaraa näppärästi, eikä tarvitse vaivautua Kolumbiaan asti täyttämään hyllyjä. Logistiikka tehostuu ja kestävän kehityksen raporttiin saadaan uusi kultainen luku.
Myymälöiden vartiointi annetaan Puolustusvoimille. Samalla harjoitellaan valmiutta, luodaan työpaikkoja ja nostetaan kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Kaikki voittavat, ainakin paperilla.
Lapsi kysyi isältä:
- Isä, alkaako kaikki sadut “Olipa kerran...“?
Isä vastasi:
- Ei, toiset alkavat “Jos äänestätte minua, niin lupaan...“
Sipilän hallitus lupasi jakaa työttömien määrän puolella ja kansa hurrasi!
Mutta muuan matemaatikko alkoi epäillä ja suoritti seuraavan jakolaskun:
- 232 000 : 0,5 = 464 000.
Kuinka monta kansanedustajaa tarvitaan vaihtamaan autonrengasta?
- Ei yhtään. He ajavat taksiseteleillä!
Pääministeri Sipilä vieraili mielisairaalassa. Potilaat seisoivat pitkinä riveinä niiden käytävien varrella, joita myöten pääministeri kulki.
Sipilän ohittaessa potilasta, tämä aina kumarsi ja sanoi:
- Hyvää päivää! Kiitos hyvästä hallituksesta, herra pääministeri!
Ulko-oven vieressä rivin viimeisenä seisova mies kuitenkin vain nyökkäsi ja sanoi:
- Hyvää päivää.
Sipilä pysähtyi miehen eteen ja kysyi:
- Miksi sinä ainoana koko joukosta et kiittänyt hyvästä hallituksesta?
Mies siirteli hieman epävarmasti jalkojaan ja vastasi:
- Minä en ole hullu. Minä olen hoitaja.
Marinin vaalilupaus:
- Meillä on aina puhtaat jauhot pussissa.
Satiainen soitti satiaisten auttavaan puhelimeen ja sanoi että pitäisi saada uusi kortteeri ja hätäseen.
Auttava puhelin kysyi:
- No, mikäs on ongelma?
Satiainen vastasi:
- Olen yhden demarimiehen viiksissä ja hän puhuu niin paljon skeidaa, että en enää kertakaikkiaan pysty kuuntelemaan hetkeäkään.
Auttava puhelin lupasi:
- Ymmärrän, me hoidetaan homma, pääsetkin heti asumaan yhden 20v opiskelijaneidon kivaan alapöheikköön.
Ja niin tapahtui.
Noh, viikon kuluttua satiainen soitti taas auttavaan puhelimeen ihan hermona.
Auttava puhelin kysyi:
- Mutta mikäs nyt on ongelmana?
Satiainen vastasi:
- No mä olen taas sen demarimiehen viiksissä.
Vihreä poliitikko saapui taivaan portille. Portilla Pietari vilkaisi saapujaa ja selaili isoa kirjaansa kiivaasti edes takaisin, samalla päätään raapien.
Pietari lopulta totesi:
- Mitäs ihmettä te täällä nyt jo teette, teidän kuolinaikanne ei pitäisi olla vielä lähelläkään.
Poliitikko:
- Katsos kun kävelin iltakävelyllä hiekkarantaa pitkin ja satuin löytämään hiekasta pienen lyhdyn. Pyyhkäisin siitä hieman tomua pois ja sieltä ilmestyi henki. Henki totesi että perinteisesti saat yhden toivomuksen koska vapautit minut lampusta mutta voit toivoa vain asioita jotka hyödyttävät muita kuin itseäsi...
Pietari katsoi poliitikkoa ihmeissään ja odotti kovasti jutun jatkuvan.
Poliitikko jatkoi tarinaansa:
- Mietin sitten siinä hetken ja toivoin että maailmasta katoaisi se asia, joka haittaa eniten Suomen ympäristönsuojelua...
... Ja seuraavaksi huomasinkin olevani taivaan portilla.








